Talousdemokratian lausunto koskien keinoja hillitä kotitalouksien velkaantumista

Syksyllä 2019 Valtiovarainmisteriö ehdotti kotitalouksien velkaantumisen hillitsemiseksi keinoja, jotka perustuvat luoton enimmäismääriin, lyhennysvelvoitteeseen ja lainan enimmäispituuteen. Tarkemmin tavoitteena on hillitä liiallista luotonantoa kotitalouksille ja taloyhtiöille, edistää asiakkaansuojaa luottomarkkinoilla sekä parantaa muun kuluttajaluotonannon valvontaa.

Taloudemokratia korosti lausunnossaan rahajärjestelmän kokonaiskuvan ymmärtämisen merkitystä kyseisten sinänsä arvokkaiden pyrkimysten edistämisessä:

“Lausuntomme päämäärä on varmistaa, että työryhmä ja kyseessä oleva lainsäädäntötyö on perehtynyt rahajärjestelmän toimintaan huolellisesti tiedostaen, että velkaantuminen on ainoa tapa luoda rahaa nykyjärjestelmässä. Raha on velkaa. Jos pankkilainojen määrä vähenee, vähenee myös rahan määrä. Jonkun on siis oltava velkaa, jotta taloudessa olisi rahaa kierrossa. Jos yksityisen sektorin velkaantumisesta ollaan huolissaan, tarkoittaa se sitä, että velka ja varallisuus ovat jakautunut epätasaisesti ja/tai julkisen sektorin velanotto ja yksityiselle sektorille kulutetun rahan määrä on liian pieni. Nykyisen rahajärjestelmän kannalta parempia keinoja lievittää yksityisen sektorin velkaantumista ovat taloudellisen eriarvoisuuden pienentäminen ja julkisen sektorin velanoton lisääminen.

Kestävin tapa vaikuttaa yksityisen sektorin velkaantumiseen olisi rahareformin läpivieminen, niin että rahaa ei enää syntyisi pankkilainojen myöntämisen yhteydessä. Kun rahan määrä ei olisi enää riippuvainen velasta, voitaisiin yksityisen sektorin velkaantumiseen puuttua keinoilla, jotka tämänhetkisen rahajärjestelmän kanssa vähentäisivät rahan määrää kierrossa (esimerkiksi Valtiovarainministeriön kyseessä olevat ehdotukset) ja joita ei ole talouden kannalta järkevää tehdä nykyjärjestelmän ja vallitsevien käytäntöjen puitteissa. ” Lue koko lausunto.

Säädösvalmistelun on tarkoitus tulla eduskunnan käsittelyyn vuoden 2020 aikana.

Modernista Postipankista Suomen varamaksujärjestelmä?

Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Valtteri Aaltonen kirjoitus modernin Postipankin mahdollisuuksista julkaistiin 1.12. Helsingin Sanomien mielipidepalstalla *.

Alkuperäinen Suomen Postipankki (Postisäästöpankki) perustettiin vuonna 1887 ja se toimi aktiivisesti edistäen suomalaista säästäväisyyttä aina 1990-luvulle asti. Lopulta se kuitenkin Leonian ja Sampo Pankin kautta paketoitiin 2000-luvun alussa osaksi Danske Bankia, joka nyt rämpii rahanpesuskaandaalissa. Pieni joukko taitavia neuvottelijoita kääri isot rahat itselleen tässä yksityistämisprosessissa. Samalla Suomesta hävisi julkisen tahon tarjoama vaihtoehto pankkitilin ylläpitämiseen.

Pääministeri Sipilän hallituskaudella Valtiovarainministeriö oli laatimassa finanssialan varautumisvelvoitetta eli pohdittiin esimerkiksi Suomen varamaksujärjestelmää erilaisten kriisien varalta. Tuolloin Talousdemokratia ehdotti keskuspankkitilien avaamista kansalaisille tai julkisten maksutilien perustamista muuten (Kela tai Verottaja) varamaksujärjestelmäksi irrallaan epävakaasta finanssisektorista. Säädösvalmistelu jäi kuitenkin pois eduskunnan istuntokaudelta.

Tämä kirjoitus pyrkii tuomaan uuden näkökulman tähän tärkeään mutta ratkaisemattomaan asiaan. Miten Suomi varautuu ennemmin tai myöhemmin tulevaan seuraavaan finanssikriisiin? Voisiko uusi Postipankki olla ratkaisu tähän?

*Tekstin voi lukea myös Talousdemokratian Facebook-sivulta.