Talousdemokratia mukana torjumassa entisen pankkisektorin lobbarin valinnan Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) johtajaksi

Euroopan parlamentti torjui Gerry Crossin nimityksen EPV:n toimitusjohtajaksi.

Euroopan parlamentti torjui 30.1.2020 täysistunnossaan Gerry Crossin nimityksen Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) toimitusjohtajaksi. Syynä oli europarlamentaarikkojen haluttomuus nimittää entistä raskaan sarjan pankkilobbaria EPV:n johtoon. Päätös on luonteva, sillä EPV on Euroopan unionin instituutio, jonka tehtävänä on valvoa ja säännellä pankkisektoria. Entisen lobbarin nimitys EPV:n johtoon olisi siis aiheuttanut vakavan eturistiriidan ja siten syönyt luottamusta keskeiseen EU:n instituutioon.

Kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta Euroopan pankkiviranomainen on suorastaan ryvettynyt viimeisen vuoden aikana osoitettuaan toistuvasti vakavaa piittaamattomuutta niin sanotun pyöröovi-ilmiön kitkemisessä. Pyöröovi-ilmiöllä tarkoitetaan sitä, että henkilöt siirtyvät julkisen ja yksityisen sektorin instituutioiden välillä valvojista valvottaviksi ja päinvastoin, mikä aiheuttaa eturistiriidan.

Euroopan pankkiviranomaisen tapauksessa on viimeisen vuoden aikana tapahtunut seuraavaa. Alkuvuodesta 2019 EPV:n puheenjohtajaksi nimitettiin José Manuel Campa, joka siirtyi tehtävään suoraan suuresta espanjalaisesta Santander-pankista. Syksyllä 2019 puolestaan EPV:n toimitusjohtaja Adam Farkas valittiin vaikutusvaltaisen finanssialan lobbausjärjestö AFME:n johtoon (Association for Financial Markets in Europe). Tammikuussa 2020 EPV esitti Farkasin seuraajaksi Gerry Crossia, joka on aiemmin työskennellyt vuosia pankkialan lobbarina sekä AFME:ssa että IIF:ssä (Institute of International Finance), joka on maailmanlaajuinen ja erittäin vaikutusvaltainen pankkien lobbausorganisaatio.

16.1.2020 Euroopan parlamentti hyväksyi täysistunnossaan päätöslauselman, joka kehottaa EPV:tä harkitsemaan uudelleen päätöstään sallia Adam Farkasin siirtymisen suoraan EPV:n johdosta AFME:n pääjohtajaksi. Lisäksi päätöslauselma ehdottaa, että kaikki Euroopan parlamentin jäsenet ja Euroopan komission sekä Euroopan unionin neuvoston edustajat pidättäytyisivät kahden vuoden ajan yhteyksistä Farkasin kanssa jos ja kun hän ottaa vastaan AFME:n pääjohtajan tehtävän. Päätöslauselma myös käytännössä suosittaa olla myöntämättä Farkasille pysyvää kulkulupaa Euroopan parlamentin tiloihin kyseisen kahden vuoden aikana mahdollisten eturistiriitojen välttämiseksi.

Lisäksi Euroopan oikeusasiamies Emily O’Reilly on aloittanut tutkinnan Farkasin tapauksesta. Tutkinta aloitettiin Change Finance -koalition tekemän kantelun seurauksena. Change Finance -koalitio on laaja kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen yhteenliittymä, jonka tavoitteena on muuttaa finanssijärjestelmää palvelemaan yhteiskuntaa ja yhteistä hyvää talouseliitin etujen sijaan. Suomen Talousdemokratia ry on osa Change Finance -koalitiota.

Change Finance kampanjoi myös Gerry Crossin nimitystä vastaan. Osana tätä kampanjointia Talousdemokratia oli ennen eilistä äänestystä yhteydessä suomalaisiin europarlamentaarikoihin ja kehotti heitä äänestämään Crossin valintaa vastaan.

Lue lisää aiheesta:

Corporate Europe Observatoryn artikkeli Farkasin ja Crossin tapauksista:

https://corporateeurope.org/en/2020/01/banking-regulator-scores-another-own-goal

Change Finance -koalition avoin kirje europarlamentaarikoille:

https://www.changefinance.org/wp-content/uploads/2020/01/Open-Letter-Ex-lobbyist-should-not-be-director-of-the-EBA-1.pdf

Jyväskylän Talvessa rahaseminaari 6.2.2020

Työväen kulttuuritapahtuma Jyväskylän Talvessa järjestetään keskustelutilaisuus otsikolla “Raha – Mitä se on?”. Tilaisuus järjestetään 6.2.2020 klo 16:30-19 Aalto-salissa (Kauppakatu 30, Jyväskylä). Talousdemokratian varapuheenjohtaja Valtteri Aaltonen esitelmöi tilaisuudessa talousdemokratiasta ja yhteiskunnallisen raha-asiantuntijuuden tarpeesta.

Tilasuus löytyy myös Facebookista. Ohessa tilaisuuden ohjelma.

“16.30  Kahvitarjoilu. Tapahtumaan vapaa pääsy.

17.00  Raha – mitä se on?

Seminaarin tavoitteena on käydä läpi viime aikaista 

keskustelua rahan perusluonteesta, sen synnyttämisestä ja käytöstä yksityisten pankkien ja keskuspankkien toiminnassa ja miten se eroaa rahan jokapäiväisestä käytöstä kotitalouksien piirissä.

Siitäkö puhe, mistä pula?

Avaus Matti Vesa Volanen, PsT, Talven hallituksen jäsen.


Mitä raha on?

TTT Elina Pylkkänen, Palkansaajien tutkimuslaitos, johtaja.


€-politiikka ja Suomen talous.

Antti Ronkainen, väitöskirjatutkija, HY.


Uusi teknologia ja uudet rahan muodot.

Tommi Elo, Tohtorikoulutettava tutkija, tietotekniikan DI, Aalto Yliopisto.

  
Talousdemokratia – Raha-asiantuntijuutta kaikille. 

Valtteri Aaltonen, Talousdemokratia ry, vpj.

​Keskustelu ja yhteenveto.”

Valtterin esitys on ladattavissa oheisesta linkistä. Kaikkia dioja ei käsitelty tilaisuudessa mutta herättää toivottavasti lisäpohdintaa.

Talousdemokratia luo yhteyksiä

Talousdemokratian tuore puheenjohtaja Konsta Nylander kävi perjantaina 24.1. Kestävän talouspolitiikan seuran tilaisuudessa pitämässä esitelmän aiheesta “Kestävä talouskasvu ja kestävä velkaantuminen”. Paikalla oli myös Vihreiden kansanedustaja Mari Holopainen. Tilaisuudessa käytiin läpi uusimpia tutkimuksia, joiden mukaan maapallon resurssienkulutusta olisi mahdotonta erottaa talouskasvusta ja siten vihreä talouskasvu olisi väärä tavoite.

kuvia Kestävän Talouspolitiikan seuran tilaisuudesta 24.1.2020

Talouskasvusta luopuminen on siis välttämätöntä. Keskeisessä asemassa on myös rahan syntyminen pankkilainoja myönnettäessä, joka korkovaikutuksen takia myös vaatii talouskasvua. Nylander esitteli myös vaihtoehtoja rahajärjestelmällemme ja tarjosi ratkaisuksi tietenkin Talousdemokratian ajamaa rahareformia. Tämän pohjalta saatiin aikaiseksi vilkasta ja hedelmällistä keskustelua, joka toivottavasti johtaa jatkossa myös muihin tapahtumiin ja kontakteihin. Lopuksi pohdittiin yhdessä myös ensimmäisiä askelia rahareformin suhteen, koska koko muutos kerralla lienee poliittisesti hyvin vaikeaa. Kaikkien kansalaisten keskuspankkitili ja sähköinen käteinen nousivat ensisijaisiksi vaihtoehdoiksi.

Nylanderin esitelmä on ladattavissa oheisesta linkistä:

Tutkimus: Pankkien velkarahanluonti nostaa asumisen hintaa

Suomen Pankin johtavan neuvonantajan Kari Takalan mukaan pankkien luotonanto on asuntohintojen nousun taustalla.

Talous & Yhteiskunta -lehden joulukuussa 2019 julkaistussa lehdessä Takala summaa:

“Pelkistetysti syy asuntohintojen nousulle on se, että lyhyellä aikavälillä asuntojen likimain kiinteän tarjonnan markkinoilla asuntoluottojen kasvu mahdollistaa asuntokysynnän purkautumisen, jonka voi tasapainottaa vain asuntohintojen nousu. Näitä kysyntäsokkeja syntyy asuntomarkkinoille juuri rahoituksesta, koska asuntokaupoissa käytetään runsaasti velkarahoitusta. — Luototus nostaa asuntohintoja ja siten velkaantumista. Luotonanto synnyttää talouteen uutta rahaa ja ostovoimaa, kun taas kuoletukset poistavat rahaa taloudesta.” (Takala, 2019, s. 52)

Lisäksi hänen mukaansa “Neoklassiset taloustieteilijät ovat halunneet selittää kotitalouksien asuntovelkaantumista korkeilla asuntohinnoilla, joka johtuu liikakysynnästä, mutta kausaalisuus kulkee juuri päinvastaiseen suuntaan eli luotonannon kiihtymisestä neliöhintoihin. Käytännössä vain luotonanto voi laukaista kysynnän kasvun.” (Takala, 2019, s. 53)

Takalan mukaan tämä kehitys on kiihtynyt erityisesti verotuksen takia. Keväällä 1998 euroon liittymisen takia Suomessa poistettiin asuntoluottojen 1,6 prosentin leimavero, jonka myötä pankkien välinen asuntoluottokilpailu kiihtyi ja korkomarginaalit kaventuivat (Takala, 2019, s. 54).

Tarkemmin katsottuna asumismuotojen erilainen verokohtelu Suomessa yllyttää asuntovelkaantumiseen: “Suomessa keskeinen keino rikastua on mielletty omistusasunnon hankkimiseksi. Sitä hillitsee tehokkaasti vain se, että veroedut ja liikakysyntä ovat nostaneet luototuksen avulla asuntojen neliöhinnat korkealle. Kallistuneet sijoitusasunnot pyritään vielä maksattamaan vuokralaisilla, ja asumistuen kautta myös veronmaksajat osallistuvat tämän tuoton varmistamiseen.” (Takala, 2019, s. 55)

Takalan mukaan velkaantumiseen yllyttävään asuntopolitiikkaan ei ole helppoja ratkaisuja, mutta esimerkiksi vuokralaisille sallittu asunnon bruttovuokran ja yhtiövastikkeen kokoinen verovähennys voisi tasapainottaa tilannetta (2019, s. 56). Perimmäisen ongelman ratkaisemiseksi pankkien asuntoluototusta ja kotitalouksien velkaantumismahdollisuuksia olisi rajoitettava (2019, s. 56).


Talousdemokratia ry luki Takalan artikkelin (joka ei välttämättä edusta tässä Suomen Pankin näkemyksiä) ilolla ja pitää siinä nostettuja näkökulmia erittäin huomionarvoisina.

Pankkien luoma velkaraha päätyy todella suurimmaksi osaksi asuntomarkkinoille nostaen asumisen hintaa, mikä jättää keskimääräiselle suomalaiselle vuodesta toiseen vähemmän rahaa muuhun elämiseen, kuten Takalan kuvioistakin (s. 55) näkee.

Takala viittaa tekstissään (s. 54) mm. Martin Wolfin, Mervyn Kingin ja Steve Keenin argumentointiin, että pankkien omavaraisuusaste pitäisi olla korkeampi, jopa 100 % kuten Talousdemokratia ja kansainvälinen rahareformiliikekin ehdottaa.

Haaste kuitenkin on, että yleinen ilmapiiri pitää omistusasumista keinona vaurastua ja rahareformin toteuttaminen eli pankkien luotonannosta luopuminen johtaisi väistämättä siirtymävaiheeseen, jossa asuntolainoja ei saisi lainkaan yhtä dynaamisesti kuin aiemmin. Lisäksi asunnonomistajat ja asuntolainalaiset olisivat varmasti varpaillaan asuntojensa arvon mahdollisista heilahduksista.

Kuten Valtiovarainministeriön ehdottamiin keinoihin hillitä kotitalouksien velkaantumista antamassamme lausunnossa vetoamme: kokonaisvaltainen talouden toiminnan ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeätä velkaantumisen hillitsemiseen pyrkimisessä. Julkisen sektorin on toimillaan turvattava yksityisen sektorin velkaantumisen hillitsemisestä johtuva liikkeelläolevan rahan väheneminen, jottei ajauduta uusiin talouden taantumiin. Lisäksi olisi suotavaa, että asumisesta tulisi enemmän kansalaisoikeus kuin spekulointia ja unelma rikastumisesta, mutta muutoin jätämme asuntopolitiikan kehittämisehdotukset alan asiantuntijoille.

Takalan teksti on kokonaisuudessaan arvokasta asiaa asumisesta, pankkien yhteiskunnallisesta roolista, taloustieteen tilasta ja politiikasta. Suosittelemme kaikkia lukemaan ja jakamaan tätä tekstiä.