Kansalaisosinko kriisin ajaksi, rahareformi kriisistä selviämiseen – Talousdemokratialta uusia avauksia hallitukselle

Talousdemokratia ehdottaa hallitukselle kansalaisosinkoa turvaamaan kansalaisten maksukykyä. Rahareformi – velaton julkinen rahanluonti – olisi turva tulevien kriisien varalta.

 

“Poikkeusoloissa Suomen valtio turvaa kansalaistensa toimeentuloa kansalaisosingolla, johon kaikki täysi-ikäiset Suomen kansalaiset ovat oikeutettuja. Toimenpide rahoitetaan omalle keskuspankille velkaantumalla. Valtion velkaantuminen ei täten muodostu ongelmaksi, eikä hyvinvointivaltiota tarvitse ajaa sen takia alas. 

Kriisin jälkeen toteutetaan hallittu rahareformi, joka lopullisesti vapauttaa valtion rahoitusrajoitteista siirtäen rahan luontioikeuden pankeilta valtiolle. Se mahdollistaa tasa-arvoisen siirtymän taloudellisesti ja ennen kaikkea ekologisesti kestävään yhteiskuntaan.”

 

Koko ehdotus löytyy Talousdemokratian julkaisusta “2020-luvun progressiivista talouspolitiikkaa. Kansalaisosingosta rahareformiin.” (lataa pdf-tiedosto alta)

Koronakriisin aikana

Koronaviruksen aiheuttama taloudellinen epävarmuus tuhansille yrityksille ja kotitalouksille voi tilanteen pitkittyessä johtaa vakaviin seurauksiin. Kotitalouksien velkaantuneisuus on jo nyt hälyttävällä tasolla, joten rohkeitten avauksien puutteessa monet ajautuvat ottamaan pikavippejä ja muita lainoja, jotka vain pahentavat velkaantuneisuutta.

Ehdottamamme kansalaisosinko antaisi taloudellista turvaa kaikille sitä tarvitseville. Toisille se olisi välitön apu poikkeustilan taloudelliseen epävarmuuteen, toiset voisivat maksaa sillä esimerkiksi vanhoja velkojaan pois (velka-armahdus). Vuoden alussa aloitettu Sosiaaliturvauudistus voisi myös hyödyntää kansalaisosingon jakamisesta syntyvää tietoa Suomen sosiaaliturvamallin päivittämisessä.

Vaikka kansalaisosinko ehdotuksen mukaan maksetaan kuukausittain, ei sitä kannata lähestyä perustulona (sosiaaliturvana). Ehdotuksemme mukaan se olisi olemukseltaan lähempänä veronpalautusta.

Pandemian laannuttua uusi sopimus rahasta

Pandemian akuutin vaiheen helpottaessa olisi tärkeä alkaa valmistautua uuteen aikaan. Tällöin on syytä varmistaa, ettei pandemian aikaiset valtion taloudelliset toimet koidu perusteiksi kiristävälle talouspolitiikalle ja altista yhteiskuntaa uusille talouskriiseille. Tästä syystä ehdotamme turvallisten maksutilien perustamista ja rahareformin toteuttamista eli sopimusta siitä, että valtiot saavat laskea liikkeelle rahaa velattomasti. Näissä olosuhteissa kansalaisosinko / helikopteriraha voitaisiin myös ottaa käyttöön uutena talouspoliittisena työkaluna, jolla voidaan tarvittaessa elvyttää reaalitaloutta oikeudenmukaisesti ja vaatimatta yksityisen sektorin velkaantumista.

Koronakriisistä selvittyämme on jälleenrakennuksen aika. BIOS tutkimusyksikkö käyttää käsitettä “ekologinen jälleenrakennus”. Tällä viitataan kokonaisvaltaiseen yhteiskunnalliseen jälleenrakennushankkeeseen, jossa huomioidaan planetaariset ja inhimillisen hyvinvoinnin rajat ainakin viidessä ulottuvuudessa:

  • 1. Energia, liikenne ja rakentaminen
  • 2. Ruoka ja maanviljely
  • 3. Metsät ja muu maankäyttö
  • 4. Hoiva
  • 5. Kulttuuri
    (BIOS, 2019)

Rahareformin myötä valtiot voisivat vapaammin toteuttaa kunnianhimoista talouspolitiikkaa, jolla ihmiset ja planeetta voisivat elää paremmassa tasapainossa.

Yhteydenotot:

Konsta Nylander
Puheenjohtaja
040 731 2596
konsta@talousdemokratia.fi

Valtteri Aaltonen
varapuheenjohtaja
040 767 5756
valtteri@talousdemokratia.fi

Vasemmistonuoret ja Vasemmisto-opiskelijat vaativat rahareformin toteuttamista

Koronaviruspandemia on osoittautunut vakavaksi globaaliksi kriisiksi, joka on tarkoittanut myös lähes päivittäin mullistuksia taloudessa totuttuihin sääntöihin. Viime viikolla Euroopan keskuspankki, Euroopan komissio ja Eurooppa-neuvosto antoivat EU jäsenmaille vapaat kädet ratkaista koronaviruksen aiheuttamia taloudellisia ongelmia. Monia mielenkiintoisia ratkaisuja onkin tehty ja ehdotettu. Esimerkiksi Yhdysvalloissahan on ehdotettu $2000 helikopterirahan ja kuukausittaisen $1000 perustulon järjestämistä poikkeustilan ajaksi, joka tarkoittaisi myös sähköisen dollarin perustamista.

Suomessa merkittävin avaus toistaiseksi on Vasemmistonuorten ja Vasemmisto-opiskelijoiden kannanotto, jossa vaaditaan rahareformin toteuttamista.

Kannanotossa todetaan :

“Päällä olevan talouskriisin ja tulevan taantuman selättämiseksi vanhat keinot eivät tehoa. Tämän takia Vasemmistonuoret ja Vasemmisto-opiskelijat vaativat rahareformin toteuttamista eli siirtymistä oikeudenmukaiseen rahajärjestelmään. Viime vuosien kestämätön rahapolitiikka on luonut talouskuplan, jonka koronaviruksen aiheuttama kysyntä- ja tarjontashokki on puhkaissut. 

“Velkaantumiseen perustuva rahapolitiikka on hyödyntänyt ensisijaisesti suuryrityksia ja rikkaimpia tuloluokkia. Pankkien luoma uusi raha on päätynyt lähinnä sijoittajille. Tämän takia tarvitsemme uutta rahapolitiikkaa, jossa raha todella päätyy sitä tarvitseville. Uusi rahapolitiikka mahdollistaisi muun muassa universaalin perustulon”, sanoo Vasemmistonuorten puheenjohtaja Liban Sheikh.”

Sunnuntaina 22.3. Vasemmistoliiton kansanedustaja Pia Lohikoski twiittasi Minna Markkulan mielipidekirjoituksen “Koronavirus osoittaa rahajärjestelmän absurdiuden” tokaisten, että on “aika muuttaa käytäntöjä”.

Seuraamme tilannetta tarkasti.

Lue lisää Rahareformista.

Tutkija Ilkka Kärrylän mielipide velkaantumisen vaihtoehdoista Helsingin Sanomissa 20.3.2020

Poliittisen talouden tutkijatohtori Ilkka Kärrylä kirjoitti erinomaisen katsauksen velkaantumisen vaihtoehtoihin.

Koronan aiheuttamasta kriisistä voidaan selvitä velkaantumatta” 

Käytännössä hän ehdottaa rahareformia, koska pandemian aiheuttama velkaantuminen saattaa johtaa hyvinvointivaltion lopulliseen purkamiseen ellei yksimielisyyttä velka-armahduksesta tai suhtautumisesta julkiseen velkaan ole.

Talousdemokratia on pitkälti samaa mieltä Kärrylän kanssa: rahareformi olisi syytä toteuttaa, sähköinen käteinen ottaa käyttöön ja yksityisen sektorin velka-armahdus (kansalaisosinko) panna toimeen viimeistään pandemian akuutista vaiheesta selvittyämme.

Lue Kärrylän tarkennuksia Twitteristä:

Miten Euroopan keskuspankin tulisi menetellä koronavirusepidemian aikana

Talousdemokratia on samoilla linjoilla Positive Money Europen kanssa, että taloudellisen toiminnan tulisi nyt rauhoittua koronavirusepidemiankin rauhoittamiseksi, mutta varsinkaan pieniä yrityksiä ei saisi jättää pulaan tässäkään vaiheessa. Kun epidemia on ohi on syytä aloittaa reaalitalouden elvytysohjelma.

Positive Money Europe kirjoitti kannanoton, jossa Euroopan keskuspankkia kannustetaan tukemaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan ajan. Poikkeustilahan tarkoittaa myös taloudellisen toiminnan rauhoittumista eli merkittävät investointipaketit keskellä epidemiauhkaa eivät ole hyvä idea. Kun tilanne on tasaantunut EKP:n olisi syytä aloittaa merkittävä taloudellisen tuen ohjelma, jonka myötä kotitalouksia tuetaan kansalaisosingolla ja tarjotaan merkittäviä investointeja ekologisen jälleenrakennuksen suuntaan.

Rahaa löytyy aina globaalin 1 % tarpeisiin

Vaikka koronavirus on varmasti yksi tekijä taantuman ja pörssiromahdusten taustalla, todellisuudessa globaali finanssisektori on edellisestä finanssikriisistä lähtien ollut lähinnä kasvava kupla, jonka puhkeaminen ja uuden finanssikriisin alku on ollut vain ajan kysymys.

Globaalin finanssisektorin koronavirusta laajemmista ongelmmista kertoo myös se, että eilen Yhdysvaltain keskuspankki kertoi tukevansa 1,5 biljoonalla dollarilla pankkien maksukykyä. Tämäkään ilmoitus ei rauhoittanut markkinoita, joten tilanne varmasti kehittyy…

Jälleen on kuitenkin tärkeä huomata miten yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisiin hankkeisiin, kuten perustulo tai ekologinen jälleenrakennus, vaaditaan aina tarkat laskelmat “milläs nämä maksetaan?”. Mutta kun on kyse sijoittajien eli globaalin 1 % harrastukseen liittyvästä harmillisesta ominaispiirteestä, heti löytyy tuhansien miljardien tukipaketit ilman sen suurempia vaikutusarvioita.

Talousdemokratia suosittelee harkitsemaan rahareformia eli 100% reservivaatimuksen asettamista pankeille ja sähköisen rahanluonnin järjestämistä suoraan valtion budjetista tai keskuspankkien toimesta velattomasti. Tämä voisi olla paikallinen ja globaali malli kriisiherkän rahajärjestelmän korjaamiseksi. Toki koronaviruksen aiheuttama tilanne tulee hoitaa omana asianaan.