Koronavuoden viimeinen uutiskirje ja rauhallisen joulun toivotus!

Tänä vuonna joulua ja uutta vuotta vietetään pandemian siivittämissä tunnelmissa. Koronavirusrokote sai pörssit luottamaan tulevaan, mutta mitä vuosi 2021 todella tuo tullessaan pysyy epävarmuuden varjossa kunnes toisin todetaan.

Talousdemokratia on koko vuoden 2020 tuonut esiin kantojaan taloudenpidosta pandemian aikana. Kansalaisten luottamuus tulevaan on turvattava taloudellisesti, mutta myös panostuksilla ekologiseen jälleenrakennukseen. Näitä näkökulmia painottaen olemme kannattaneet helikopterirahan eli kansalaisosingon käyttöönottoa poikkeusolojen ajaksi ja suoran keskuspankkirahoituksen sallimista, jotta EU:n jäsenmaat voisivat ratkaista pandemiaan liittyviä esimerkiksi terveydenhuollon taloushaasteita oma-aloitteisesti. EKP:n mittava Pandemic Emergency Purchase Programme (PEPP) oli kohtuullisen hyvä toimenpide, jolla mahdollistettiin jäsenmaiden epäsuora keskuspankkirahoitus. EU:n elpymisrahasto on tärkeä saavutus EU:n poliittisen yhtenäisyyden kannalta, mutta sen taloudellinen merkitys on vähäinen. Vuonna 2021 jatkamme työtä, jonka painopiste on Suomen ja EU:n rahajärjestelmän rakenteellinen uudistaminen sosiaalisesti ja ekologisesti oikeudenmukaisemmaksi.

Tässä vuoden 2020 viimeinen uutiskirje, jonka myötä Talousdemokratia ry:n hallitus toivottaa rauhallista joulunaikaa ja hyvää uutta vuotta!

Onko EKP:n taseessa olevien valtionvelkojen alaskirjaus tarpeellista?

Marras-joulukuussa 2020 monet merkittävät tahot, kuten Financial Times ja EKP:n pääjohtaja ovat kommentoineet keskustelua Euroopan keskuspankin taseissa olevien valtionvelkojen alaskirjaamisesta. Tätä on Suomessa ehdottanut STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà.

Positive Money Europe julkaisi kannanoton EKP:n velkojen alaskirjauksesta ja Talousdemokratia on lähtökohtaisesti PM Europen linjalla: EU:n rahajärjestelmän rakenneuudistukset, jotka liittyvät EU:n perussopimusten uudistamiseen, ovat tärkeämpiä kuin kertaluonteinen velkojen armahdus. Tämä myös siksi, että Euroopan keskuspankit ovat jäsenmaiden omistamia eli tuotot tuloutetaan jäsenmaille. Tilanteessa, jossa EU-jäsenmaiden rahoitusolosuhteet ovat kohtuullisemmat (suora keskuspankkirahoitus sallittua, helikopteriraha rahapoliittisena työkaluna…) on velka-armahdus järkevä toimenpide pöydän puhdistamiseksi.

Toisaalta on muistettava, että vuosikymmeniä pahentuneet kansainväliset velkakriisit ja jatkuvasti syvenevä ekologinen kestämättömyys ja sosiaalisen eriarvoisuuden kriisi velvoittavat ennemmin tai myöhemmin ratkaisemaan mitä kasvavalle julkiselle ja yksityiselle velalle tehdään. EU:n akuutissa tilanteessa kuitenkin olisi ensisijaisesti syytä avata keskustelu rahapolitiikan painopisteen siirtämisestä finanssisektorilta julkiselle sektorille kansalaisten, kotitalouksien ja pienten yritysten turvaksi ennen kuin valtionvelkaa aletaan kirjanpitokikkailla keskellä pandemiaa.