Kesäkuussa 2018 Sveitsissä äänestetään rahareformin toteuttamisesta

Alkuperäinen teksti: Matthew Lyons 28.2.2018 

Käännös: Helena Holmberg ja Valtteri Aaltonen

Kesäkuun 10. päivä Sveitsissa pidetään kansanäänestys perustuslaista. Vollgeld-aloitteena (VGI) tunnettu ehdotus muuttaisi Sveitsin raha- ja pankkijärjestelmät kokonaan, lopettaen yksityispankkien mahdollisuuden luoda rahaa.

Positive Moneyn tutkija Matt Lyons lyöttäytyi Sveitsissä maailmanlaajuisten tutkijoiden ryhmään helmikuussa saadakseen selville, mitä nämä ajattelevat äänestyksestä. Matt raportoi tapahtumasta alla.

5.helmikuuta 2018 Gottlieb Duttweiler- Instituutti (GDI) isännöi konferenssia nimeltä "Meidän rahamme, meidän pankkimme ja meidän maamme," jossa keskusteltiin tulevasta kansanäänestyksestä. Päivän ohjelmaan kuului kansainvälisten asiantuntijoiden esitelmiä, paneelikeskustelu nykyisestä järjestelmästä, paneelikeskustelu VGI:stä, sekä lopuksi raivoisa paneelikeskustelu, johon ottivat osaa kaikki päivän puhujat valvojanaan taloustieteilijä ja rahapolitiikan asiantuntija Uli Kortsch. Noin 300 läsnäolijasta koostunut tapahtuma toi yhteen paikallisia opiskelijoita, kansainvälisiä akateemikkoja, pankkiireja, juristeja ja tavallisia sveitsiläisiä äänestäjiä.

Päivä alkoi GDI:n toimitusjohtajan alustuksella, joka oli kädenojennus huoneessa olijoiden yhteiselle lähtökohdalle: sen myöntämiseen, että nykyinen rahajärjestelmä on rikki.

Globaalin talouden tilanne ja tarve uudistukselle

"Maailmantalous on juuttunut velkaantumisen oravanpyörään, mikä tekee talousjärjestelmästämme kroonisesti hauraan"

Financial Timesin talousasioiden pääkommentaattori Martin Wolf starttasi päivän käsittelemällä vuoden 2008 kriisin kauaskantoisia seuraamuksia, menetetyn kasvun vuosikymmentä, sekä synkkiä kansantuotteen kehitysennusteita seuraavalle 5 vuodelle.

Kohoavan inflaation, nousevien korkojen, velkavivutuksen ja kohonneiden pääomakustannusten yhteiskunnalliset yhteisvaikutukset ovat tekijöitä, jotka puhuvat merkittävän uudistuksen puolesta. Noissa kaikissahan velkavetoinen rahajärjestelmä on keskeinen tekijä. Suureen velkavipuun perustuva pankkijärjestelmä, jolle on ominaista luottoluokitusriskit, korkoriskit ja velkakirjojen erääntymisriskit, on järjestelmänä perustavanlaatuisesti epävakaa. Seuranneissa alustuksissa kyseenalaistettiin nykyinen rahajärjestelmä. Esitelmissä sivuttiin rahan luomisen alkulähdettä, erilaisia rahapolitiikan suuntia kuten keskuspankkien QE-ohjelmia, ja negatiivista korkotasoa, pankkitoiminnan epävakautta, syitä velkaantumistason hurjaan kasvuun, sekä järjestelmän muuttamisen toteuttamiskelpoisuutta.

Kun oltiin näin päästy rahajärjestelmän uudistamisen makuun, loppupäivän aikana keskityttiinkin Sveitsin kansanäänestykseen. Puhujista Kyllä-leiriin kuuluivat Fribourgin yliopiston Sergio Rossi, Zurichin yliopiston Katharina Serafimova sekä Positive Moneyn neuvoa-antavan komitean jäsen Joseph Huber. Kyllä-äänestäjissä olivat mukana lisäksi arvostetut taloustieteilijät Richard Werner, Larry Kotlikoff ja William White.

Nykyinen järjestelmä ei toimi

Serafimova mukaan nykyinen rahoitusjärjestelmä tarkoittaa ympäristön turmeltumista samoin kuin eriarvoistumista ja varallisuuden keskittymistä. Hänen teesinsä oli, että VGI antaa mahdollisuuden tuoda kestävää kehitystä rahoitusjärjestelmään. Richard Wernerin mukaan "Isot pankit merkitsevät lainoilla spekuloimista, pienet pankit tuottoisaa luototusta". Hänen mukaansa olisi siirryttävä kohti pienempiä pankkeja, kuten Saksassa ja Kiinassa, missä ympäristönäkökohdat huomioiva sijoittaminen on huomattavasti yleisempää.

Kotlikoff painotti, että tulevaisuudessa talouskriisien todennäköisyys ei ole laskenut korkean velkaantumisasteen ja isojen pankkiorganisaatioiden epäläpinäkyvyyden takia. Vaikkakin Kotlikoff kannattaakin VGI:tä hän on jyrkemmän muutoksen kannalla, jossa pankeista tehtäisiin sijoitusrahastoja: "jos pankit eivät voi harjoittaa uhkapeliä, ne eivät voi epäonnistuakaan". White myötäili muita päivän puhujia sanoessaan, että kaiken taustalla oleva rahajärjestelmä on hyvin epävakaa. Hän epäili sitä, että säädökset voisivat parantaa (pankkien) läpinäkyvyyttä. Hänen mukaansa VGI olisi kyllä radikaali muutos, jota tarvitaan, mutta kyllähän sitä myös vastustetaankin.

Vakaampi ja oikeudenmukaisempi tulevaisuus

Huber esitteli täyden rahan malliin siirtymisen hyötyjä: parempi talouden vakaus sekä huomattavan suuri kertavoitto (tunnetaan nimellä conversion seigniorage), jonka Sveitsi saisi laskiessaan liikkeelle uutta rahaa, joka korvaisi pankkien velkaperusteisen rahan.

Ei-leiriin kuuluivat taloustoimittaja Jurg Muller, Sveitsin liittokokouksen ylähuoneen jäsen Ruedi Noser sekä Baselin yliopiston Aleksander Berentson. Noser kysyi "minkä ongelman tämän kansanäänestyksen tulos ratkaisisi?” - ja oletti vastauksena olevan talouden kuplariskien vähentyminen. VGI:stä ei kuitenkaan ilmene, että näin välttämättä kävisi. Noser pelkäsi myös, että uudistukset nojaisivat liikaa poliitikkojen luotettavuuteen.

Ei-leiri kyseli myös, mitä tapahtuisi Sveitsin frangille. VGI:ssä ehdotetaan 2 vuoden täytäntöönpanokautta, mikä Berentsonin mielestä johtaisi valuutalla spekulointiin, joka vahingoittaisi maan taloutta. Berentsonin mukaan frangin kurssi vahvistuisi, jolloin vienti vähenisi, mikä kannustaisi yrityksiä vaihtamaan toiseen valuuttaan ja frangin romahtamiseen.

Tästä päästiin kiihkeään loppukeskusteluun. Kun keskusteluun otettiin mukaan yleisö, tunteen kävi kuumana. Eräs yleisöstä väitti, ettei Ei-leiri ymmärtänyt aloitetta. 15 minuutin raivoisan väittelyn jälkeen Berentson sanoi tuskastuneena "emme tule olemaan kansainvälinen kokeilu". Väittelyn loppua kohden kulkiessa VGI oli liitetty 'holhoamiseen', 'kommunismiin', ja niihin, 'jotka eivät ymmärrä, kuinka järjestelmä toimii'.

Muutos on tuloillaan

Nykyisellään VGI -aloite tuskin menestyy. Konferenssi osoitti kuitenkin, kuinka sitä puolustavat näkökulmat ovat kehittyneet viime vuosina ja kuinka monin esimerkkitapauksin pystytään esittämään, miten tilanne on muuttunut talousromahduksen jälkeen. Kun jopa ne, jotka vastustavat VGI:tä, ovat sitä mieltä, että nykyinen järjestelmä on rikki, voidaan selvästikin sanoa, että muutokselle on kysyntää.

Yleisöä pyydettiin äänestämään 'Kyllä' tai 'Ei' artikla 99:lle sekä päivän alussa että lopussa. Päivän alussa puolesta oli 52 % lopussa 58%. Kansanäänestyksen tuloksesta huolimatta into toteuttaa rahareformi on nopeassa kasvussa.