Uutiskirje 4/2020

Talousdemokratian uutiskirjeiden julkaisurytmi on ollut keväällä 2020 väljempi Talousdemokratian aktiivisen vaikutustyön ja nopeasti etenevän yhteiskunnallisen keskustelun takia. Vilkkaasti käytävän rahajärjestelmään ja velkaan liittyvän keskustelun takia suosittelemmekin seuraamaan Talousdemokratiaa Twitterissä ja Facebookissa (aktiivista seurantaa esimerkiksi Hollannin keskuspankkitilien avaamisesta hollantilaisille). Tässä on linkki tuoreimpaan uutiskirjeeseen, jossa summataan touko-kesäkuun ajankohtaisia aiheita ja opastetaan EU-komission konsultaatioon vastaamiseen.

Talousdemokratian aktiivit jäävät heinäkuuksi lomalle, mutta päivitämme sosiaalista mediaa ajankohtaisista asioista. Elokuussa jatkamme kuitenkin mm. Eduskunnan uuden lobbauskierroksen merkeissä.

Hyvää heinäkuuta!

YLE ja HS: Velasta ja rahajärjestelmästä asiallista journalismia

Kun rahajärjestelmän ja valtionvelan ymmärrys paranee, pääsemme toivottavasti pian käsiksi myös kauan kaivattuihin rahajärjestelmän rakenneuudistuksiin.

Lauantaina 6.6.2020 Ylen toimittaja Anna Karismo kollegoineen julkaisi laajan jutun rahan luomisesta ja illan pääuutisissa YLE TV 1:llä esiteltiin rahajärjestelmää Suomen Pankin ja fläppitaulun avulla (koko uutisissa esitetyn televisio-osuuden voi katsoa Talousdemokratian Facebook-sivuilta). Lauantaina julkaistiin myös Helsingin Sanomien kuukausiliite, jossa oli Marko Junkkarin laaja juttu valtioiden velkaantumisesta (juttu on maksumuurin takana, mutta teimme siitä yhteenvetoa Talousdemokratian Facebook-sivulla).

Mittavista merkkimääristä ja parhaasta television katseluajasta huolimatta juttujen sisällöt eivät olleet sinänsä radikaaleja eikä niissä esimerkiksi pureuduttu velkarahajärjestelmän yhteiskunnallisiin vaikutuksiin, vaikka eriarvoisuuden, mielenterveysongelmien, ympäristön heikentymisen tai lunnonvarojen kulumisen kautta. Huomattavia, ja Talousdemokratian kannattamia, ratkaisuehdotuksia tuotiin esiin vain Ylen lauantaisessa nettiartikkelissa, jossa väitöskirjatutkija Antti Ronkaisen pohtii, että keskuspankit voisivat tehdä nykyisiä osto-ohjelmiaan merkittävämpiäkin toimenpiteitä.

“Koronasta kärsivään maailmaan on kaavailtu jopa niin sanottua helikopterirahaa. Keskuspankki yksinkertaisesti jakaisi vaikkapa suoraan kansalaisille seteleitä.

Teoriassa keskuspankki voisi antaa lainaa myös suoraan valtion kassaan. Nämä olisivat taas täysin uudenlaisia rahanluontitapoja. Keskustelu niistä on vasta alkanut.

Kriisissä kaikki vaihtoehdot ovat pöydällä ja modernin rahan luomisessa vain mielikuvitus on rajana.”

YLE Uutiset 6.6.2020

Suorasta keskuspankkirahoituksesta on vähitellen tulossa poliittinen kysymys

Hyvä, että rahajärjestelmästä ja valtion velkaantumisesta ollaan nyt kiinnostuttu mediassa avoimemmin. Hienoa on myös se, että keskuspankkirahoitus on saanut kannatusta jopa poliitikkojen kannanotoissa. Opetusministeri (vas.) Li Andersson kertoi blogikirjoituksessaan toukokuun lopulla Vasemmistoliiton kannattavan suoraa keskuspankkirahoitusta ja velkojen osittaista mitätöimistä, jos ne vain olisivat poliittisesti mahdollisia. Myös Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen esitti samana viikonloppuna blogikirjoituksessaan kannattavansa suoran keskuspankkirahoituksen sallimista rajoitetuissa olosuhteissa.

Talousdemokratia ja kansainvälinen rahareformiliike tarvitsevat nyt sinun panostasi

Vaikka velkarahajärjestelmästä puhutaan nyt mediassa, työtä kuitenkin vielä riittää. Autathan meitä levittämään tietoa eteenpäin ympärilläsi oleville ihmisille, esimerkiksi kirjoittamalla asiasta poliitikoille tai mielipidekirjoituksia mediaan ja jakamalla Talousdemokratian julkaisuja sosiaalisessa mediassa. Lisäksi nyt jos koskaan kannattaa ryhtyä raha-aktivistiksi, eli ota meihin yhteyttä vaikka sähköpostitse tai puhelimitse niin suunnitellaan yhdessä keinoja, joilla rahajärjestelmästä saataisiin oikeudenmukaisempi.

Miljardin euron arvoiset kriisikolikot

Euroopan unionin jäsenmailla on oikeus lyöttää kolikoita. Ehdotamme, että Suomen valtio lyöttää miljardin euron arvoisia kriisikolikoita, joiden avulla COVID-19-kriisiin vastaamiseen tarvittava rahoitus voitaisiin järjestää nopeasti ja ilman muutoksia EU:n perussopimuksiin. Muutkin jäsenmaat voisivat käyttää vastaavaa menetelmää. Toimenpide ei lisäisi yksittäisten jäsenvaltioiden velkaantumista, eikä myöskään edellytä EU:n yhteisvastuullisen velan ottamista.

Yhteisvastuu ja velkaantuminen hiertävät, sopimusten muuttaminen hidasta ja vaikeaa

Toukokuussa 2020 Työ- ja elinkeinoministeriön ja Valtiovarainministeriön asettama Vihriälän työryhmä julkaisi “Suomen talousstrategia koronakriisissä” -raporttinsa. Työryhmän eli Vesa Vihriälän, Bengt Holmströmin, Sixten Korkmanin ja Roope Uusitalon mukaan talouspolitiikan on oltava elvyttävää ja on hyväksyttävä voimakas valtion velkaantuminen, mutta lopulta rajun velkaantumisen takia on ryhdyttävä talouden sopeutustoimiin, joista työryhmä puhuu “kipupakettina”. Euroopan Unionin tasolla Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron ehdottivat 18.5.2020 EU:lle 500 miljardin elpymisrahastoa, joka perustuisi EU:n yhteisvastuulliseen rahoitukseen. Tämä yhteisvastuullisuus kuitenkin hiertää Suomen perustuslain ja jopa EU:n perussopimusten kanssa. Tästä syystä professori Päivi Leino-Sandberg ja professori Vesa Vihriälä suosittelivat suoran keskuspankkirahoituksen hyödyntämistä kriisitoimien rahoituskeinona. Talousdemokratian puheenjohtaja Konsta Nylander ja Helsingin yliopiston tutkijatohtori Ilkka Kärrylä kirjoittivat jo toukokuun alussa Helsingin Sanomiin vieraskynän suoran keskuspankkirahoituksen sallimisen tärkeydestä tässä kriisissä. Tämä kuitenkin vaatisi vähintään lievennyksen Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen (jäljempänä SEUT).

27.5. Euroopan komissio esitteli oman suunnitelmansa elpymisrahastosta. “Next Generation EU” -rahaston lopullisesta muodosta tullaan joka tapauksessa neuvottelemaan EU-maiden kesken vielä pitkään. Rahastoon suunnitellut varat eivät siis ole pikaisesti saatavilla, eikä niiden suuruudesta ja niihin liittyvistä ehdoista ole vielä tarkkaa tietoa. Rahaston laillisuudestakin tullaan todennäköisesti vielä käymään keskustelua. EU:n perussopimuksen muuttaminen ei varmastikaan ole helppoa nopealla aikataululla jäsenmaiden merkittävien näkemyserojen vuoksi. Poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen muistutti suoran keskuspankkirahoituksen mahdollistamisesta nykyisen ja tulevien eurokriisien välttämiseksi kommentoidessaan Euroopan komission ehdotusta. Riittävän ja järkevän rahoituksen varmistamisella kriisitoimille on kuitenkin kiire.

Poikkeuksellinen kriisitoimi ilman velkaa, yhteisvastuuta ja sopimusmuutoksia

Kriisitoimien rahoittaminen on mahdollista toteuttaa kasvattamatta yksittäisten jäsenvaltioiden velkaantumista, tai ottamatta yhteisvastuullista velkaa, myös sopimuksia ja lakeja välittömästi muuttamatta. Jo kriisin alkuvaiheessa Yhdysvalloissa tehtiin ehdotus biljoonan dollarin platinakolikkojen lyöttämisestä koronakriisin rahoittamiseksi. Vastaava olisi mahdollista myös Euroopan unionin jäsenmaille. Huhtikuussa Hollannin Ons Geld ja Talousdemokratia julkaisivat ehdotuksen kriisikolikoiden lyöttämisestä. Suomessa STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà on kannattanut velkojen mitätöimisen lisäksi miljardin euron arvoisten kolikoiden lyöttämistä. Tässä julkilausumassa esittelemme ehdotuksen Suomen olosuhteissa.

Toimenpiteen etuja ovat: 1) Suomen valtio voi toimia aloitteellisena rikkomatta SEUT:n 130 artiklaa, joka edellyttää Euroopan keskuspankin itsenäisyyden kunnioittamista, 2) toimenpiteen mahdollistama rahoitus ei edellytä velkaantumista ja 3) toimenpide ei vaadi sopimusten muuttamista eikä yhteisvastuun lisäämistä.

Ehdotamme seuraavaa:

Lue koko julkilausuma:

Vuoden 2019 toimintakertomus

Talousdemokratian kevätkokouksessa hyväksytty vuoden 2019 toimintakertomus

           Yleiskatsaus

Vuoden 2019 alussa Talousdemokratia ry:lle oli saapunut tilaus Money Maker -lautapelejä. Alkuvuosi perustui pitkälti Money Maker -tapahtumien järjestämiseen. Maaliskuussa hallituksen jäsen Konsta Nylander kävi IMMR-kokouksessa Madridissa. Huhtikuussa Suomessa järjestettiin Eduskuntavaalit ja toukokuussa Europarlamenttivaalit. Talousdemokratian viestintä painottui vaalien alla rahajärjestelmän ymmärtämisen merkitykseen politiikassa. Kesäkuussa Talousdemokratia osallistui Future of Money -konferenssiin Tukholmassa. Syksyllä Talousdemokratia täytti 10 vuotta, kommentoi ”Eurooppalaista rahoitusaloitetta” ja teki lausunnon kotitalouksien velkaantumisesta.

             Toiminta vuonna 2019

Vuoden 2018 lopussa julkaistiin uusi kansainvälinen versio Money Maker -lautapelistä. Talousdemokratia ry tilasi omaan kampanjointikäyttöönsä 10 kappaletta lautapelejä. Näistä 2 lahjoitettiin pääkaupunkiseudun kirjastoihin (keväällä 2020 jostain syystä vain yksi lautapeli näkyy Helmetin tiedoissa), yksi ojennettiin Patrizio Lainàlle kiitoksena erinomaisesta väitöskirjatutkimuksestaan.

Money Makeria peluutettiin useammassa tapahtumassa: Helsingin keskustakirjasto Oodissa, lautapelitapahtumassa Helsingissä ja Suomen Sosiaalifoorumissa. Talousdemokratia möi näissä tapahtumissa ja sääntömääräisissä kokouksissa muutaman lautapelin samaan hintaan kuin peliä myydään Money Makerin virallisten internetsivujen kautta.

Hallituksen jäsen Konsta Nylander vieraili IMMR:n vuosikokouksessa Madridissa maaliskuussa 2019.

Eduskuntavaalien ja Europarlamenttivaalien alla Talousdemokratia viesti rahajärjestelmän ymmärtämisen merkityksestä julkaisemalla jutun perustuen muutama vuosi aiemmin tehtyyn kyselyyn kansanedustajien rahaan liittyvästä tietämyksestä.

Kesäkuussa varapuheenjohtaja Patrizio Lainà ja IMMR-delegaatti Ari Slioor vierailivat ”Future of Money” -konferenssissa Tukholmassa.

Lokakuussa 2019 Talousdemokratia ry täytti 10 vuotta. Tätä julkistettiin nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Puheenjohtaja Valtteri Aaltonen kommentoi 11.10. Helsingissä Euroopan komission Eurooppasalissa Eurooppalaista rahoitusaloitetta. Aaltonen kiitti aloitetta tärkeänä keskustelunavauksena, mutta painotti tilaisuudessaan antamassaan kommentissa, ettei luottoon perustuva uusi instrumentti tekisi muutenkin velkaan perustuvasta järjestelmästä paljoakaan kestävämpää

Marraskuussa Talousdemokratia ry:n syyskokouksessa, joka järjestettiin Helsingissä keskustakirjasto Oodissa, valittiin uusi hallitus. Vuoden 2020 hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Konsta Nylander. Keskustelutilaisuus perustui yhdistyksen uuden strategian laatimiseen.

Joulukuussa Helsingin Sanomat julkaisivat Talousdemokratian puheenjohtaja Valtteri Aaltosen mielipidekirjoituksen, jossa pohdittiin modernin postipankin perustamista. Postipankki voisi olla myös Suomen varamaksujärjestelmä.

Talousdemokratia ry antoi lausunnon Valtiovarainministeriön ehdottamiin keinoihin hillitä kotitalouksien velkaantumista. Lausunnossa painotettiin nykyisen rahajärjestelmän ymmärtämisen ensisijaisuutta velkaantumisen hillitsemiskeinojen pohdinnassa. Myös rahareformia korostettiin tehokkaimpana keinona keventää yhteiskunnallista velkaantumista.

     Kokoukset

Suomen Talousdemokratia ry piti kaksi sääntömääräistä kokousta. Kevätkokous järjestettiin Helsingissä Sosiaalifoorumin yhteydessä 4.5.

Syyskokouksessa Helsingin keskustakirjasto Oodissa 23.11. valittiin uusi hallitus ja suunniteltiin toimintaa vuodelle 2020. Kokouksessa valittu vuoden 2020 puheenjohtaja Konsta Nylander järjesti ennen kokousta Talousdemokratia ry:n strategian uudistamistyöpajan.

   Tiedotus

Keväällä 2019 tehtiin Money Makerin tekijöiden kanssa yhteistyössä Money Maker -lautapelin mainosvideo.

Yhdistys jatkoi tiedotustyötään samoja kanavia pitkin kuin edellisenäkin vuotena. Käytössä olivat yhdistyksen kotisivut, Twitter ja yhdistyksen virallinen Facebook-sivu Suomen Talousdemokratia ry. Keskustelua käytiin läpi vuoden aktiivisesti myös epävirallisessa Paljastetaan rahan valhe! Facebook-ryhmässä, joka on nyt liitetty selvemmin Talousdemokratian keskusteluryhmäksi.

     Medianäkyvyys

Talousdemokratian näkökulmat nousivat esiin syyskuussa Kansanuutisissa, kun STTK:n pääekonomistiksi nimitettyä Patrizio Lainàa haastateltiin.

Joulukuussa Valtteri Aaltosen mielipide modernista postipankista julkaistiin Helsingin Sanomissa. Ydin-lehti haastatteli Patrizio Lainàa joulukuussa.

Helsingin Sanomissa keskustelua helikopterirahasta, Positive Money Europelta tarkka ehdotus

Sunnuntaina 29.3.2020 HS julkaisi Marko Junkkarin sunnuntaikolumnin “Kun taivaalta satoi rahaa”, jossa Junkkari vaihtaa käsityksensä Aku Ankan helikopterirahastereotypiasta moderniin tilanteeseen, joka pohdinnassaan lähestyy omaa ehdotustamme kansalaisosingosta:

“Asiaa voi miettiä omalta kohdalta. Jos taskuuni tupsahtaisi nyt ylimääräinen tonni, mitä sillä tekisin?

Lyhentäisin Visa-korttivelkaani. Loput panisin säästöön pahan päivän varalle, sillä se on vielä edessä.

Näin todennäköisesti tekisi moni muukin. Harva törsäisi rahat ylimääräiseen kulutukseen.

Lomautusten ja irtisanomisten myötä monen tulotaso uhkaa laskea, mutta kulut juoksevat entiseen malliin. Pitää lyhentää asuntolainaa, maksaa vuokraa ja ostaa ruokaa.

Helikopteriraha tuskin olisi kummoinen ruiske kotimaiselle kulutukselle. Pikemminkin kyseessä olisi so­siaalipoliittinen toimi, joka auttaisi ihmisiä selviämään pahimman yli. Mutta se itse asiassa onkin juuri nyt tärkeintä.” (HS, 29.3.2020).

Tiistaina 31.3. HS julkaisi Reino Hjerppen mielipiteen, jonka mukaan esimerkiksi eläkeläiset eivät tarvitse helikopterirahaa ja Trumpin helikopterirahatoimia pitäisi tarkastella lähestyvien presidentinvaalien kannalta.

Ehdottamamme kansalaisosinko olisi vapaaehtoinen nostaa, mutta kaikkien täysi-ikäisten suomalaisten oikeus. Toisaaltahan kotitalouksien velkaantuminen (esim. Pantzar HS 31.3.) on kuitenkin ikäryhmistä riippumaton haaste koko suomalaiselle yhteiskunnalle varsinkin nykyisen kriisin epävarmuustekijöiden kannalta. Kansalaisosingon voisi hyvin käyttää tilanteen mahdollistaessa lainojen lyhentämiseen ja vähintään ehkäisemään tulevaa yksityistä velkaantumista.

Positive Money Europe julkaisi ehdotuksen helikopterirahasta.

Positive Money Europen mukaan helikopteriraha (1000 € Euroopan kansalaisille) tulisi ottaa käyttöön, kun kriisin akuutista vaiheesta on selvitty. PMEn mukaan helikopteriraha pitäisi luvata jo nyt, mutta alkaa jakaa jäsenvaltioiden kanssa koordinoidusti vasta kun talouden elvyttäminen kannattaa pandemian ollessa kontrollissa. Lue PME sivuilta lisää.

Kansalaisosinko kriisin ajaksi, rahareformi kriisistä selviämiseen – Talousdemokratialta uusia avauksia hallitukselle

Talousdemokratia ehdottaa hallitukselle kansalaisosinkoa turvaamaan kansalaisten maksukykyä. Rahareformi – velaton julkinen rahanluonti – olisi turva tulevien kriisien varalta.

 

“Poikkeusoloissa Suomen valtio turvaa kansalaistensa toimeentuloa kansalaisosingolla, johon kaikki täysi-ikäiset Suomen kansalaiset ovat oikeutettuja. Toimenpide rahoitetaan omalle keskuspankille velkaantumalla. Valtion velkaantuminen ei täten muodostu ongelmaksi, eikä hyvinvointivaltiota tarvitse ajaa sen takia alas. 

Kriisin jälkeen toteutetaan hallittu rahareformi, joka lopullisesti vapauttaa valtion rahoitusrajoitteista siirtäen rahan luontioikeuden pankeilta valtiolle. Se mahdollistaa tasa-arvoisen siirtymän taloudellisesti ja ennen kaikkea ekologisesti kestävään yhteiskuntaan.”

 

Koko ehdotus löytyy Talousdemokratian julkaisusta “2020-luvun progressiivista talouspolitiikkaa. Kansalaisosingosta rahareformiin.” (lataa pdf-tiedosto alta)

Koronakriisin aikana

Koronaviruksen aiheuttama taloudellinen epävarmuus tuhansille yrityksille ja kotitalouksille voi tilanteen pitkittyessä johtaa vakaviin seurauksiin. Kotitalouksien velkaantuneisuus on jo nyt hälyttävällä tasolla, joten rohkeitten avauksien puutteessa monet ajautuvat ottamaan pikavippejä ja muita lainoja, jotka vain pahentavat velkaantuneisuutta.

Ehdottamamme kansalaisosinko antaisi taloudellista turvaa kaikille sitä tarvitseville. Toisille se olisi välitön apu poikkeustilan taloudelliseen epävarmuuteen, toiset voisivat maksaa sillä esimerkiksi vanhoja velkojaan pois (velka-armahdus). Vuoden alussa aloitettu Sosiaaliturvauudistus voisi myös hyödyntää kansalaisosingon jakamisesta syntyvää tietoa Suomen sosiaaliturvamallin päivittämisessä.

Vaikka kansalaisosinko ehdotuksen mukaan maksetaan kuukausittain, ei sitä kannata lähestyä perustulona (sosiaaliturvana). Ehdotuksemme mukaan se olisi olemukseltaan lähempänä veronpalautusta.

Pandemian laannuttua uusi sopimus rahasta

Pandemian akuutin vaiheen helpottaessa olisi tärkeä alkaa valmistautua uuteen aikaan. Tällöin on syytä varmistaa, ettei pandemian aikaiset valtion taloudelliset toimet koidu perusteiksi kiristävälle talouspolitiikalle ja altista yhteiskuntaa uusille talouskriiseille. Tästä syystä ehdotamme turvallisten maksutilien perustamista ja rahareformin toteuttamista eli sopimusta siitä, että valtiot saavat laskea liikkeelle rahaa velattomasti. Näissä olosuhteissa kansalaisosinko / helikopteriraha voitaisiin myös ottaa käyttöön uutena talouspoliittisena työkaluna, jolla voidaan tarvittaessa elvyttää reaalitaloutta oikeudenmukaisesti ja vaatimatta yksityisen sektorin velkaantumista.

Koronakriisistä selvittyämme on jälleenrakennuksen aika. BIOS tutkimusyksikkö käyttää käsitettä “ekologinen jälleenrakennus”. Tällä viitataan kokonaisvaltaiseen yhteiskunnalliseen jälleenrakennushankkeeseen, jossa huomioidaan planetaariset ja inhimillisen hyvinvoinnin rajat ainakin viidessä ulottuvuudessa:

  • 1. Energia, liikenne ja rakentaminen
  • 2. Ruoka ja maanviljely
  • 3. Metsät ja muu maankäyttö
  • 4. Hoiva
  • 5. Kulttuuri
    (BIOS, 2019)

Rahareformin myötä valtiot voisivat vapaammin toteuttaa kunnianhimoista talouspolitiikkaa, jolla ihmiset ja planeetta voisivat elää paremmassa tasapainossa.

Yhteydenotot:

Konsta Nylander
Puheenjohtaja
040 731 2596
konsta@talousdemokratia.fi

Valtteri Aaltonen
varapuheenjohtaja
040 767 5756
valtteri@talousdemokratia.fi

Vasemmistonuoret ja Vasemmisto-opiskelijat vaativat rahareformin toteuttamista

Koronaviruspandemia on osoittautunut vakavaksi globaaliksi kriisiksi, joka on tarkoittanut myös lähes päivittäin mullistuksia taloudessa totuttuihin sääntöihin. Viime viikolla Euroopan keskuspankki, Euroopan komissio ja Eurooppa-neuvosto antoivat EU jäsenmaille vapaat kädet ratkaista koronaviruksen aiheuttamia taloudellisia ongelmia. Monia mielenkiintoisia ratkaisuja onkin tehty ja ehdotettu. Esimerkiksi Yhdysvalloissahan on ehdotettu $2000 helikopterirahan ja kuukausittaisen $1000 perustulon järjestämistä poikkeustilan ajaksi, joka tarkoittaisi myös sähköisen dollarin perustamista.

Suomessa merkittävin avaus toistaiseksi on Vasemmistonuorten ja Vasemmisto-opiskelijoiden kannanotto, jossa vaaditaan rahareformin toteuttamista.

Kannanotossa todetaan :

“Päällä olevan talouskriisin ja tulevan taantuman selättämiseksi vanhat keinot eivät tehoa. Tämän takia Vasemmistonuoret ja Vasemmisto-opiskelijat vaativat rahareformin toteuttamista eli siirtymistä oikeudenmukaiseen rahajärjestelmään. Viime vuosien kestämätön rahapolitiikka on luonut talouskuplan, jonka koronaviruksen aiheuttama kysyntä- ja tarjontashokki on puhkaissut. 

“Velkaantumiseen perustuva rahapolitiikka on hyödyntänyt ensisijaisesti suuryrityksia ja rikkaimpia tuloluokkia. Pankkien luoma uusi raha on päätynyt lähinnä sijoittajille. Tämän takia tarvitsemme uutta rahapolitiikkaa, jossa raha todella päätyy sitä tarvitseville. Uusi rahapolitiikka mahdollistaisi muun muassa universaalin perustulon”, sanoo Vasemmistonuorten puheenjohtaja Liban Sheikh.”

Sunnuntaina 22.3. Vasemmistoliiton kansanedustaja Pia Lohikoski twiittasi Minna Markkulan mielipidekirjoituksen “Koronavirus osoittaa rahajärjestelmän absurdiuden” tokaisten, että on “aika muuttaa käytäntöjä”.

Seuraamme tilannetta tarkasti.

Lue lisää Rahareformista.

Tutkija Ilkka Kärrylän mielipide velkaantumisen vaihtoehdoista Helsingin Sanomissa 20.3.2020

Poliittisen talouden tutkijatohtori Ilkka Kärrylä kirjoitti erinomaisen katsauksen velkaantumisen vaihtoehtoihin.

Koronan aiheuttamasta kriisistä voidaan selvitä velkaantumatta” 

Käytännössä hän ehdottaa rahareformia, koska pandemian aiheuttama velkaantuminen saattaa johtaa hyvinvointivaltion lopulliseen purkamiseen ellei yksimielisyyttä velka-armahduksesta tai suhtautumisesta julkiseen velkaan ole.

Talousdemokratia on pitkälti samaa mieltä Kärrylän kanssa: rahareformi olisi syytä toteuttaa, sähköinen käteinen ottaa käyttöön ja yksityisen sektorin velka-armahdus (kansalaisosinko) panna toimeen viimeistään pandemian akuutista vaiheesta selvittyämme.

Lue Kärrylän tarkennuksia Twitteristä:

Miten Euroopan keskuspankin tulisi menetellä koronavirusepidemian aikana

Talousdemokratia on samoilla linjoilla Positive Money Europen kanssa, että taloudellisen toiminnan tulisi nyt rauhoittua koronavirusepidemiankin rauhoittamiseksi, mutta varsinkaan pieniä yrityksiä ei saisi jättää pulaan tässäkään vaiheessa. Kun epidemia on ohi on syytä aloittaa reaalitalouden elvytysohjelma.

Positive Money Europe kirjoitti kannanoton, jossa Euroopan keskuspankkia kannustetaan tukemaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan ajan. Poikkeustilahan tarkoittaa myös taloudellisen toiminnan rauhoittumista eli merkittävät investointipaketit keskellä epidemiauhkaa eivät ole hyvä idea. Kun tilanne on tasaantunut EKP:n olisi syytä aloittaa merkittävä taloudellisen tuen ohjelma, jonka myötä kotitalouksia tuetaan kansalaisosingolla ja tarjotaan merkittäviä investointeja ekologisen jälleenrakennuksen suuntaan.

Rahaa löytyy aina globaalin 1 % tarpeisiin

Vaikka koronavirus on varmasti yksi tekijä taantuman ja pörssiromahdusten taustalla, todellisuudessa globaali finanssisektori on edellisestä finanssikriisistä lähtien ollut lähinnä kasvava kupla, jonka puhkeaminen ja uuden finanssikriisin alku on ollut vain ajan kysymys.

Globaalin finanssisektorin koronavirusta laajemmista ongelmmista kertoo myös se, että eilen Yhdysvaltain keskuspankki kertoi tukevansa 1,5 biljoonalla dollarilla pankkien maksukykyä. Tämäkään ilmoitus ei rauhoittanut markkinoita, joten tilanne varmasti kehittyy…

Jälleen on kuitenkin tärkeä huomata miten yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisiin hankkeisiin, kuten perustulo tai ekologinen jälleenrakennus, vaaditaan aina tarkat laskelmat “milläs nämä maksetaan?”. Mutta kun on kyse sijoittajien eli globaalin 1 % harrastukseen liittyvästä harmillisesta ominaispiirteestä, heti löytyy tuhansien miljardien tukipaketit ilman sen suurempia vaikutusarvioita.

Talousdemokratia suosittelee harkitsemaan rahareformia eli 100% reservivaatimuksen asettamista pankeille ja sähköisen rahanluonnin järjestämistä suoraan valtion budjetista tai keskuspankkien toimesta velattomasti. Tämä voisi olla paikallinen ja globaali malli kriisiherkän rahajärjestelmän korjaamiseksi. Toki koronaviruksen aiheuttama tilanne tulee hoitaa omana asianaan.