Miljardin euron arvoiset kriisikolikot

Euroopan unionin jäsenmailla on oikeus lyöttää kolikoita. Ehdotamme, että Suomen valtio lyöttää miljardin euron arvoisia kriisikolikoita, joiden avulla COVID-19-kriisiin vastaamiseen tarvittava rahoitus voitaisiin järjestää nopeasti ja ilman muutoksia EU:n perussopimuksiin. Muutkin jäsenmaat voisivat käyttää vastaavaa menetelmää. Toimenpide ei lisäisi yksittäisten jäsenvaltioiden velkaantumista, eikä myöskään edellytä EU:n yhteisvastuullisen velan ottamista.

Yhteisvastuu ja velkaantuminen hiertävät, sopimusten muuttaminen hidasta ja vaikeaa

Toukokuussa 2020 Työ- ja elinkeinoministeriön ja Valtiovarainministeriön asettama Vihriälän työryhmä julkaisi “Suomen talousstrategia koronakriisissä” -raporttinsa. Työryhmän eli Vesa Vihriälän, Bengt Holmströmin, Sixten Korkmanin ja Roope Uusitalon mukaan talouspolitiikan on oltava elvyttävää ja on hyväksyttävä voimakas valtion velkaantuminen, mutta lopulta rajun velkaantumisen takia on ryhdyttävä talouden sopeutustoimiin, joista työryhmä puhuu “kipupakettina”. Euroopan Unionin tasolla Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron ehdottivat 18.5.2020 EU:lle 500 miljardin elpymisrahastoa, joka perustuisi EU:n yhteisvastuulliseen rahoitukseen. Tämä yhteisvastuullisuus kuitenkin hiertää Suomen perustuslain ja jopa EU:n perussopimusten kanssa. Tästä syystä professori Päivi Leino-Sandberg ja professori Vesa Vihriälä suosittelivat suoran keskuspankkirahoituksen hyödyntämistä kriisitoimien rahoituskeinona. Talousdemokratian puheenjohtaja Konsta Nylander ja Helsingin yliopiston tutkijatohtori Ilkka Kärrylä kirjoittivat jo toukokuun alussa Helsingin Sanomiin vieraskynän suoran keskuspankkirahoituksen sallimisen tärkeydestä tässä kriisissä. Tämä kuitenkin vaatisi vähintään lievennyksen Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen (jäljempänä SEUT).

27.5. Euroopan komissio esitteli oman suunnitelmansa elpymisrahastosta. “Next Generation EU” -rahaston lopullisesta muodosta tullaan joka tapauksessa neuvottelemaan EU-maiden kesken vielä pitkään. Rahastoon suunnitellut varat eivät siis ole pikaisesti saatavilla, eikä niiden suuruudesta ja niihin liittyvistä ehdoista ole vielä tarkkaa tietoa. Rahaston laillisuudestakin tullaan todennäköisesti vielä käymään keskustelua. EU:n perussopimuksen muuttaminen ei varmastikaan ole helppoa nopealla aikataululla jäsenmaiden merkittävien näkemyserojen vuoksi. Poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen muistutti suoran keskuspankkirahoituksen mahdollistamisesta nykyisen ja tulevien eurokriisien välttämiseksi kommentoidessaan Euroopan komission ehdotusta. Riittävän ja järkevän rahoituksen varmistamisella kriisitoimille on kuitenkin kiire.

Poikkeuksellinen kriisitoimi ilman velkaa, yhteisvastuuta ja sopimusmuutoksia

Kriisitoimien rahoittaminen on mahdollista toteuttaa kasvattamatta yksittäisten jäsenvaltioiden velkaantumista, tai ottamatta yhteisvastuullista velkaa, myös sopimuksia ja lakeja välittömästi muuttamatta. Jo kriisin alkuvaiheessa Yhdysvalloissa tehtiin ehdotus biljoonan dollarin platinakolikkojen lyöttämisestä koronakriisin rahoittamiseksi. Vastaava olisi mahdollista myös Euroopan unionin jäsenmaille. Huhtikuussa Hollannin Ons Geld ja Talousdemokratia julkaisivat ehdotuksen kriisikolikoiden lyöttämisestä. Suomessa STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà on kannattanut velkojen mitätöimisen lisäksi miljardin euron arvoisten kolikoiden lyöttämistä. Tässä julkilausumassa esittelemme ehdotuksen Suomen olosuhteissa.

Toimenpiteen etuja ovat: 1) Suomen valtio voi toimia aloitteellisena rikkomatta SEUT:n 130 artiklaa, joka edellyttää Euroopan keskuspankin itsenäisyyden kunnioittamista, 2) toimenpiteen mahdollistama rahoitus ei edellytä velkaantumista ja 3) toimenpide ei vaadi sopimusten muuttamista eikä yhteisvastuun lisäämistä.

Ehdotamme seuraavaa:

Lue koko julkilausuma: