Jyväskylän Rahaseminaarissa monipuolista keskustelua talouden ydinkysymyksistä

Jyväskylän Talvi ry:n Matti Vesa Volanen avasi tilaisuuden

Torstaina 6.2. osana Työväen kulttuuritapahtuma Jyväskylän Talvea järjestettiin Jyväskylän Aalto-salissa Rahaseminaari. Keskusteluissa painotettiin globaalin talouden kokonaiskuvaa, rahan ja velan yhteyttä, asianmukaisen tiedon merkitystä ja viitattiin Talouspolitiikan arviontineuvoston väittämiin, Euroopan komission ja keskuspankin uusiin tuuliin ja julkisten asioiden kuten rahan ja veden yksityistämisen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.

DI, väitöskirjatutkija, Tommi Elo pohti teknologian mahdollisuuksia rahan tulevaisuudessa.
Talousdemokratian varapuheenjohtaja Valtteri Aaltonen
Raha ei edelleenkään kuulu juuri kenenkään perustietoihin. Kuvassa Glocalities-selvityksestä ja edelliskauden kansanedustajien tiedoista.
Aaltosen mukaan ei ole lainkaan taattua, että taloustiedettä opiskelevalle tarjotaan todellisuuteen perustuva kuvaus pankeista ja rahasta.
Väitöskirjatutkija, Antti Ronkaisen mukaan valtion talouspolitiikan suhteen oleellista ei ole alijäämien kauhistelu vaan keskustelu siitä mihin sitä käytetään.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkäsen mukaan rahoitussektorilla on vallitseva asema yhteiskunnassa.

Tilaisuudessa oli hyvin osallistujia, vaikka samaan aikaan toisaalla pidettiin Jyväskylän kaupungin tilaisuus vesihuollon yksityistämisestä, joka on kerännyt merkittävää huomiota uuden kansalaisaloitteen ja eduskunnassa käydyn keskustelunkin muodossa.

Valtterin esitys on ladattavissa täältä.

Talousdemokratia mukana torjumassa entisen pankkisektorin lobbarin valinnan Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) johtajaksi

Euroopan parlamentti torjui Gerry Crossin nimityksen EPV:n toimitusjohtajaksi.

Euroopan parlamentti torjui 30.1.2020 täysistunnossaan Gerry Crossin nimityksen Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) toimitusjohtajaksi. Syynä oli europarlamentaarikkojen haluttomuus nimittää entistä raskaan sarjan pankkilobbaria EPV:n johtoon. Päätös on luonteva, sillä EPV on Euroopan unionin instituutio, jonka tehtävänä on valvoa ja säännellä pankkisektoria. Entisen lobbarin nimitys EPV:n johtoon olisi siis aiheuttanut vakavan eturistiriidan ja siten syönyt luottamusta keskeiseen EU:n instituutioon.

Kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta Euroopan pankkiviranomainen on suorastaan ryvettynyt viimeisen vuoden aikana osoitettuaan toistuvasti vakavaa piittaamattomuutta niin sanotun pyöröovi-ilmiön kitkemisessä. Pyöröovi-ilmiöllä tarkoitetaan sitä, että henkilöt siirtyvät julkisen ja yksityisen sektorin instituutioiden välillä valvojista valvottaviksi ja päinvastoin, mikä aiheuttaa eturistiriidan.

Euroopan pankkiviranomaisen tapauksessa on viimeisen vuoden aikana tapahtunut seuraavaa. Alkuvuodesta 2019 EPV:n puheenjohtajaksi nimitettiin José Manuel Campa, joka siirtyi tehtävään suoraan suuresta espanjalaisesta Santander-pankista. Syksyllä 2019 puolestaan EPV:n toimitusjohtaja Adam Farkas valittiin vaikutusvaltaisen finanssialan lobbausjärjestö AFME:n johtoon (Association for Financial Markets in Europe). Tammikuussa 2020 EPV esitti Farkasin seuraajaksi Gerry Crossia, joka on aiemmin työskennellyt vuosia pankkialan lobbarina sekä AFME:ssa että IIF:ssä (Institute of International Finance), joka on maailmanlaajuinen ja erittäin vaikutusvaltainen pankkien lobbausorganisaatio.

16.1.2020 Euroopan parlamentti hyväksyi täysistunnossaan päätöslauselman, joka kehottaa EPV:tä harkitsemaan uudelleen päätöstään sallia Adam Farkasin siirtymisen suoraan EPV:n johdosta AFME:n pääjohtajaksi. Lisäksi päätöslauselma ehdottaa, että kaikki Euroopan parlamentin jäsenet ja Euroopan komission sekä Euroopan unionin neuvoston edustajat pidättäytyisivät kahden vuoden ajan yhteyksistä Farkasin kanssa jos ja kun hän ottaa vastaan AFME:n pääjohtajan tehtävän. Päätöslauselma myös käytännössä suosittaa olla myöntämättä Farkasille pysyvää kulkulupaa Euroopan parlamentin tiloihin kyseisen kahden vuoden aikana mahdollisten eturistiriitojen välttämiseksi.

Lisäksi Euroopan oikeusasiamies Emily O’Reilly on aloittanut tutkinnan Farkasin tapauksesta. Tutkinta aloitettiin Change Finance -koalition tekemän kantelun seurauksena. Change Finance -koalitio on laaja kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen yhteenliittymä, jonka tavoitteena on muuttaa finanssijärjestelmää palvelemaan yhteiskuntaa ja yhteistä hyvää talouseliitin etujen sijaan. Suomen Talousdemokratia ry on osa Change Finance -koalitiota.

Change Finance kampanjoi myös Gerry Crossin nimitystä vastaan. Osana tätä kampanjointia Talousdemokratia oli ennen eilistä äänestystä yhteydessä suomalaisiin europarlamentaarikoihin ja kehotti heitä äänestämään Crossin valintaa vastaan.

Lue lisää aiheesta:

Corporate Europe Observatoryn artikkeli Farkasin ja Crossin tapauksista:

https://corporateeurope.org/en/2020/01/banking-regulator-scores-another-own-goal

Change Finance -koalition avoin kirje europarlamentaarikoille:

https://www.changefinance.org/wp-content/uploads/2020/01/Open-Letter-Ex-lobbyist-should-not-be-director-of-the-EBA-1.pdf

Jyväskylän Talvessa rahaseminaari 6.2.2020

Työväen kulttuuritapahtuma Jyväskylän Talvessa järjestetään keskustelutilaisuus otsikolla “Raha – Mitä se on?”. Tilaisuus järjestetään 6.2.2020 klo 16:30-19 Aalto-salissa (Kauppakatu 30, Jyväskylä). Talousdemokratian varapuheenjohtaja Valtteri Aaltonen esitelmöi tilaisuudessa talousdemokratiasta ja yhteiskunnallisen raha-asiantuntijuuden tarpeesta.

Tilasuus löytyy myös Facebookista. Ohessa tilaisuuden ohjelma.

“16.30  Kahvitarjoilu. Tapahtumaan vapaa pääsy.

17.00  Raha – mitä se on?

Seminaarin tavoitteena on käydä läpi viime aikaista 

keskustelua rahan perusluonteesta, sen synnyttämisestä ja käytöstä yksityisten pankkien ja keskuspankkien toiminnassa ja miten se eroaa rahan jokapäiväisestä käytöstä kotitalouksien piirissä.

Siitäkö puhe, mistä pula?

Avaus Matti Vesa Volanen, PsT, Talven hallituksen jäsen.


Mitä raha on?

TTT Elina Pylkkänen, Palkansaajien tutkimuslaitos, johtaja.


€-politiikka ja Suomen talous.

Antti Ronkainen, väitöskirjatutkija, HY.


Uusi teknologia ja uudet rahan muodot.

Tommi Elo, Tohtorikoulutettava tutkija, tietotekniikan DI, Aalto Yliopisto.

  
Talousdemokratia – Raha-asiantuntijuutta kaikille. 

Valtteri Aaltonen, Talousdemokratia ry, vpj.

​Keskustelu ja yhteenveto.”

Valtterin esitys on ladattavissa oheisesta linkistä. Kaikkia dioja ei käsitelty tilaisuudessa mutta herättää toivottavasti lisäpohdintaa.

Talousdemokratia luo yhteyksiä

Talousdemokratian tuore puheenjohtaja Konsta Nylander kävi perjantaina 24.1. Kestävän talouspolitiikan seuran tilaisuudessa pitämässä esitelmän aiheesta “Kestävä talouskasvu ja kestävä velkaantuminen”. Paikalla oli myös Vihreiden kansanedustaja Mari Holopainen. Tilaisuudessa käytiin läpi uusimpia tutkimuksia, joiden mukaan maapallon resurssienkulutusta olisi mahdotonta erottaa talouskasvusta ja siten vihreä talouskasvu olisi väärä tavoite.

kuvia Kestävän Talouspolitiikan seuran tilaisuudesta 24.1.2020

Talouskasvusta luopuminen on siis välttämätöntä. Keskeisessä asemassa on myös rahan syntyminen pankkilainoja myönnettäessä, joka korkovaikutuksen takia myös vaatii talouskasvua. Nylander esitteli myös vaihtoehtoja rahajärjestelmällemme ja tarjosi ratkaisuksi tietenkin Talousdemokratian ajamaa rahareformia. Tämän pohjalta saatiin aikaiseksi vilkasta ja hedelmällistä keskustelua, joka toivottavasti johtaa jatkossa myös muihin tapahtumiin ja kontakteihin. Lopuksi pohdittiin yhdessä myös ensimmäisiä askelia rahareformin suhteen, koska koko muutos kerralla lienee poliittisesti hyvin vaikeaa. Kaikkien kansalaisten keskuspankkitili ja sähköinen käteinen nousivat ensisijaisiksi vaihtoehdoiksi.

Nylanderin esitelmä on ladattavissa oheisesta linkistä:

Tutkimus: Pankkien velkarahanluonti nostaa asumisen hintaa

Suomen Pankin johtavan neuvonantajan Kari Takalan mukaan pankkien luotonanto on asuntohintojen nousun taustalla.

Talous & Yhteiskunta -lehden joulukuussa 2019 julkaistussa lehdessä Takala summaa:

“Pelkistetysti syy asuntohintojen nousulle on se, että lyhyellä aikavälillä asuntojen likimain kiinteän tarjonnan markkinoilla asuntoluottojen kasvu mahdollistaa asuntokysynnän purkautumisen, jonka voi tasapainottaa vain asuntohintojen nousu. Näitä kysyntäsokkeja syntyy asuntomarkkinoille juuri rahoituksesta, koska asuntokaupoissa käytetään runsaasti velkarahoitusta. — Luototus nostaa asuntohintoja ja siten velkaantumista. Luotonanto synnyttää talouteen uutta rahaa ja ostovoimaa, kun taas kuoletukset poistavat rahaa taloudesta.” (Takala, 2019, s. 52)

Lisäksi hänen mukaansa “Neoklassiset taloustieteilijät ovat halunneet selittää kotitalouksien asuntovelkaantumista korkeilla asuntohinnoilla, joka johtuu liikakysynnästä, mutta kausaalisuus kulkee juuri päinvastaiseen suuntaan eli luotonannon kiihtymisestä neliöhintoihin. Käytännössä vain luotonanto voi laukaista kysynnän kasvun.” (Takala, 2019, s. 53)

Takalan mukaan tämä kehitys on kiihtynyt erityisesti verotuksen takia. Keväällä 1998 euroon liittymisen takia Suomessa poistettiin asuntoluottojen 1,6 prosentin leimavero, jonka myötä pankkien välinen asuntoluottokilpailu kiihtyi ja korkomarginaalit kaventuivat (Takala, 2019, s. 54).

Tarkemmin katsottuna asumismuotojen erilainen verokohtelu Suomessa yllyttää asuntovelkaantumiseen: “Suomessa keskeinen keino rikastua on mielletty omistusasunnon hankkimiseksi. Sitä hillitsee tehokkaasti vain se, että veroedut ja liikakysyntä ovat nostaneet luototuksen avulla asuntojen neliöhinnat korkealle. Kallistuneet sijoitusasunnot pyritään vielä maksattamaan vuokralaisilla, ja asumistuen kautta myös veronmaksajat osallistuvat tämän tuoton varmistamiseen.” (Takala, 2019, s. 55)

Takalan mukaan velkaantumiseen yllyttävään asuntopolitiikkaan ei ole helppoja ratkaisuja, mutta esimerkiksi vuokralaisille sallittu asunnon bruttovuokran ja yhtiövastikkeen kokoinen verovähennys voisi tasapainottaa tilannetta (2019, s. 56). Perimmäisen ongelman ratkaisemiseksi pankkien asuntoluototusta ja kotitalouksien velkaantumismahdollisuuksia olisi rajoitettava (2019, s. 56).


Talousdemokratia ry luki Takalan artikkelin (joka ei välttämättä edusta tässä Suomen Pankin näkemyksiä) ilolla ja pitää siinä nostettuja näkökulmia erittäin huomionarvoisina.

Pankkien luoma velkaraha päätyy todella suurimmaksi osaksi asuntomarkkinoille nostaen asumisen hintaa, mikä jättää keskimääräiselle suomalaiselle vuodesta toiseen vähemmän rahaa muuhun elämiseen, kuten Takalan kuvioistakin (s. 55) näkee.

Takala viittaa tekstissään (s. 54) mm. Martin Wolfin, Mervyn Kingin ja Steve Keenin argumentointiin, että pankkien omavaraisuusaste pitäisi olla korkeampi, jopa 100 % kuten Talousdemokratia ja kansainvälinen rahareformiliikekin ehdottaa.

Haaste kuitenkin on, että yleinen ilmapiiri pitää omistusasumista keinona vaurastua ja rahareformin toteuttaminen eli pankkien luotonannosta luopuminen johtaisi väistämättä siirtymävaiheeseen, jossa asuntolainoja ei saisi lainkaan yhtä dynaamisesti kuin aiemmin. Lisäksi asunnonomistajat ja asuntolainalaiset olisivat varmasti varpaillaan asuntojensa arvon mahdollisista heilahduksista.

Kuten Valtiovarainministeriön ehdottamiin keinoihin hillitä kotitalouksien velkaantumista antamassamme lausunnossa vetoamme: kokonaisvaltainen talouden toiminnan ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeätä velkaantumisen hillitsemiseen pyrkimisessä. Julkisen sektorin on toimillaan turvattava yksityisen sektorin velkaantumisen hillitsemisestä johtuva liikkeelläolevan rahan väheneminen, jottei ajauduta uusiin talouden taantumiin. Lisäksi olisi suotavaa, että asumisesta tulisi enemmän kansalaisoikeus kuin spekulointia ja unelma rikastumisesta, mutta muutoin jätämme asuntopolitiikan kehittämisehdotukset alan asiantuntijoille.

Takalan teksti on kokonaisuudessaan arvokasta asiaa asumisesta, pankkien yhteiskunnallisesta roolista, taloustieteen tilasta ja politiikasta. Suosittelemme kaikkia lukemaan ja jakamaan tätä tekstiä.

Talousdemokratian lausunto koskien keinoja hillitä kotitalouksien velkaantumista

Syksyllä 2019 Valtiovarainmisteriö ehdotti kotitalouksien velkaantumisen hillitsemiseksi keinoja, jotka perustuvat luoton enimmäismääriin, lyhennysvelvoitteeseen ja lainan enimmäispituuteen. Tarkemmin tavoitteena on hillitä liiallista luotonantoa kotitalouksille ja taloyhtiöille, edistää asiakkaansuojaa luottomarkkinoilla sekä parantaa muun kuluttajaluotonannon valvontaa.

Taloudemokratia korosti lausunnossaan rahajärjestelmän kokonaiskuvan ymmärtämisen merkitystä kyseisten sinänsä arvokkaiden pyrkimysten edistämisessä:

“Lausuntomme päämäärä on varmistaa, että työryhmä ja kyseessä oleva lainsäädäntötyö on perehtynyt rahajärjestelmän toimintaan huolellisesti tiedostaen, että velkaantuminen on ainoa tapa luoda rahaa nykyjärjestelmässä. Raha on velkaa. Jos pankkilainojen määrä vähenee, vähenee myös rahan määrä. Jonkun on siis oltava velkaa, jotta taloudessa olisi rahaa kierrossa. Jos yksityisen sektorin velkaantumisesta ollaan huolissaan, tarkoittaa se sitä, että velka ja varallisuus ovat jakautunut epätasaisesti ja/tai julkisen sektorin velanotto ja yksityiselle sektorille kulutetun rahan määrä on liian pieni. Nykyisen rahajärjestelmän kannalta parempia keinoja lievittää yksityisen sektorin velkaantumista ovat taloudellisen eriarvoisuuden pienentäminen ja julkisen sektorin velanoton lisääminen.

Kestävin tapa vaikuttaa yksityisen sektorin velkaantumiseen olisi rahareformin läpivieminen, niin että rahaa ei enää syntyisi pankkilainojen myöntämisen yhteydessä. Kun rahan määrä ei olisi enää riippuvainen velasta, voitaisiin yksityisen sektorin velkaantumiseen puuttua keinoilla, jotka tämänhetkisen rahajärjestelmän kanssa vähentäisivät rahan määrää kierrossa (esimerkiksi Valtiovarainministeriön kyseessä olevat ehdotukset) ja joita ei ole talouden kannalta järkevää tehdä nykyjärjestelmän ja vallitsevien käytäntöjen puitteissa. ” Lue koko lausunto.

Säädösvalmistelun on tarkoitus tulla eduskunnan käsittelyyn vuoden 2020 aikana.

Modernista Postipankista Suomen varamaksujärjestelmä?

Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Valtteri Aaltonen kirjoitus modernin Postipankin mahdollisuuksista julkaistiin 1.12. Helsingin Sanomien mielipidepalstalla *.

Alkuperäinen Suomen Postipankki (Postisäästöpankki) perustettiin vuonna 1887 ja se toimi aktiivisesti edistäen suomalaista säästäväisyyttä aina 1990-luvulle asti. Lopulta se kuitenkin Leonian ja Sampo Pankin kautta paketoitiin 2000-luvun alussa osaksi Danske Bankia, joka nyt rämpii rahanpesuskaandaalissa. Pieni joukko taitavia neuvottelijoita kääri isot rahat itselleen tässä yksityistämisprosessissa. Samalla Suomesta hävisi julkisen tahon tarjoama vaihtoehto pankkitilin ylläpitämiseen.

Pääministeri Sipilän hallituskaudella Valtiovarainministeriö oli laatimassa finanssialan varautumisvelvoitetta eli pohdittiin esimerkiksi Suomen varamaksujärjestelmää erilaisten kriisien varalta. Tuolloin Talousdemokratia ehdotti keskuspankkitilien avaamista kansalaisille tai julkisten maksutilien perustamista muuten (Kela tai Verottaja) varamaksujärjestelmäksi irrallaan epävakaasta finanssisektorista. Säädösvalmistelu jäi kuitenkin pois eduskunnan istuntokaudelta.

Tämä kirjoitus pyrkii tuomaan uuden näkökulman tähän tärkeään mutta ratkaisemattomaan asiaan. Miten Suomi varautuu ennemmin tai myöhemmin tulevaan seuraavaan finanssikriisiin? Voisiko uusi Postipankki olla ratkaisu tähän?

*Tekstin voi lukea myös Talousdemokratian Facebook-sivulta.

Talousdemokratian hallitus 2020

Lauantaina 23.11.2019 Suomen Talousdemokratia ry piti Helsingissä syyskokouksen, jossa valittiin yhdistykselle 2020-luvun ensimmäinen hallitus, joka aloittaa myös yhdistyksen toiminnan toisen vuosikymmenen.

Hallitus ensi vuodelle on seuraava:

Konsta Nylander, puheenjohtaja
Valtteri Aaltonen, varapuheenjohtaja
Petri Flander, sihteeri
Omar El-Begawy, rahastonhoitaja
Toma Kavonius, jäsenvastaava
Ari Slioor, IMMR-delegaatti
Jari Rutanen, hallituksen jäsen
Tyrni Rankka, hallituksen varajäsen

Talousdemokratian strategiatyöpaja ja syyskokous 23.11.2019 Helsingissä

Maailma ympärillämme muuttuu kiihtyvään tahtiin. Tästä huolimatta tietyt asiat, kuten globaalisti vallitseva velkarahajärjestelmä, pysyvät ennallaan ja näin ollen 10-vuotiaan Talousdemokratia yhdistyksen vaatimukset oikeudenmukaisemmasta rahajärjestelmästä säilyvät myös 2020-luvulle. 10 vuoden aikana Talousdemokratia on toteuttanut lukuisia hankkeita: kansalaisaloitekokeilun, eduskuntaryhmien lobbausta, lausuntoja, keskustelutilaisuuksia, videoita, julkaisuja sekä aktiivista viestintää sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa. Yhdistyksenä ja osana kansainvälistä rahareformiliikettä (International Movement for Monetary Reform) olemme selvästi saanut edistystä aikaan, mutta työtä riittää edelleen vielä vuosiksi.

10 vuotisen taipaleen jälkeen onkin syytä pysähtyä pohtimaan miten Talousdemokratian viesti tulisi paremmin kuuluville? Pienenä kansalaisjärjestönä yhteistyö ja viestintä erilaisten tahojen kanssa on tärkeä osa toimintaamme. Mitkä ovat tahot, joiden kanssa Talousdemokratian kannattaisi rakentaa yhteistyötä? Yhdistyksen toiminnan jatkuvuus ja luovuus perustuu aktiiviseen jäsenistöön. Miten Talousdemokratiasta saadaan kiinnostava ja innostava organisaatio, joka aktivoi uusia tekijöitä yhdistyksen toimintaan ja yhteiskunnallisiksi vaikuttajiksi.

Lauantaina 23.11. klo 14:30-15:30 Talousdemokratia ry järjestää Strategiatyöpajan Helsingissä keskustakirjasto Oodissa (2. kerros ryhmätyötila 7). Talousdemokratian hallituksen jäsen Konsta Nylander vetää tilaisuuden, jossa jakaudutaan suunnittelemaan mm. yhteistyötahoihin liittyvää toimintaa, viestinnän tapoja ja kohteita ja yhdistyksen organisointia eli esimerkiksi uusien jäsenien hankintaa.

Tilaisuuden jälkeen pidetään Talousdemokratia ry:n syyskokous, jossa valitaan mm. yhdistyksen uusi hallitus ja suunnitellaan tulevaa toimintaa. Lauantai 23.11. on siis erinomainen päivä liittyä mukaan Talousdemokratia-aktiiviksi oikeudenmukaisemman rahajärjestelmän vaatimuksen lipunkantajaksi. Tule mukaan ja vinkkaa myös tuttusi paikalle. Talousdemokratia tarjoaa strategiatyöpajaan ja syyskokoukseen osallistuville kahvin tai teen Oodin kahvilassa.

Tapahtumat löytyvät myös Facebookista.

Syyskokouksessa äänioikeus on ainoastaan kuluvan vuoden jäsenmaksun maksaneilla varsinaisilla jäsenillä. Unohtuneen jäsenmaksun (20/10 e) voi maksaa myös paikan päällä. Kannattavilla jäsenillä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus, muttei äänioikeutta.

Yhdistyksen kokoukseen osallistuvat jäsenet voivat hakea matkakorvausta kuitteja vastaan. Vapaamuotoiset hakemukset käsittelee yhdistyksen hallitus kokouksen jälkeen.

Tervetuloa strategiatyöpajaan ja kokoukseen!

Oikeudenmukaisen rahajärjestelmän puolesta,

Valtteri Aaltonen
Puheenjohtaja
Suomen Talousdemokratia ry