Kansalaisosinko kriisin ajaksi, rahareformi kriisistä selviämiseen – Talousdemokratialta uusia avauksia hallitukselle

Talousdemokratia ehdottaa hallitukselle kansalaisosinkoa turvaamaan kansalaisten maksukykyä. Rahareformi – velaton julkinen rahanluonti – olisi turva tulevien kriisien varalta.

 

“Poikkeusoloissa Suomen valtio turvaa kansalaistensa toimeentuloa kansalaisosingolla, johon kaikki täysi-ikäiset Suomen kansalaiset ovat oikeutettuja. Toimenpide rahoitetaan omalle keskuspankille velkaantumalla. Valtion velkaantuminen ei täten muodostu ongelmaksi, eikä hyvinvointivaltiota tarvitse ajaa sen takia alas. 

Kriisin jälkeen toteutetaan hallittu rahareformi, joka lopullisesti vapauttaa valtion rahoitusrajoitteista siirtäen rahan luontioikeuden pankeilta valtiolle. Se mahdollistaa tasa-arvoisen siirtymän taloudellisesti ja ennen kaikkea ekologisesti kestävään yhteiskuntaan.”

 

Koko ehdotus löytyy Talousdemokratian julkaisusta “2020-luvun progressiivista talouspolitiikkaa. Kansalaisosingosta rahareformiin.” (lataa pdf-tiedosto alta)

Koronakriisin aikana

Koronaviruksen aiheuttama taloudellinen epävarmuus tuhansille yrityksille ja kotitalouksille voi tilanteen pitkittyessä johtaa vakaviin seurauksiin. Kotitalouksien velkaantuneisuus on jo nyt hälyttävällä tasolla, joten rohkeitten avauksien puutteessa monet ajautuvat ottamaan pikavippejä ja muita lainoja, jotka vain pahentavat velkaantuneisuutta.

Ehdottamamme kansalaisosinko antaisi taloudellista turvaa kaikille sitä tarvitseville. Toisille se olisi välitön apu poikkeustilan taloudelliseen epävarmuuteen, toiset voisivat maksaa sillä esimerkiksi vanhoja velkojaan pois (velka-armahdus). Vuoden alussa aloitettu Sosiaaliturvauudistus voisi myös hyödyntää kansalaisosingon jakamisesta syntyvää tietoa Suomen sosiaaliturvamallin päivittämisessä.

Vaikka kansalaisosinko ehdotuksen mukaan maksetaan kuukausittain, ei sitä kannata lähestyä perustulona (sosiaaliturvana). Ehdotuksemme mukaan se olisi olemukseltaan lähempänä veronpalautusta.

Pandemian laannuttua uusi sopimus rahasta

Pandemian akuutin vaiheen helpottaessa olisi tärkeä alkaa valmistautua uuteen aikaan. Tällöin on syytä varmistaa, ettei pandemian aikaiset valtion taloudelliset toimet koidu perusteiksi kiristävälle talouspolitiikalle ja altista yhteiskuntaa uusille talouskriiseille. Tästä syystä ehdotamme turvallisten maksutilien perustamista ja rahareformin toteuttamista eli sopimusta siitä, että valtiot saavat laskea liikkeelle rahaa velattomasti. Näissä olosuhteissa kansalaisosinko / helikopteriraha voitaisiin myös ottaa käyttöön uutena talouspoliittisena työkaluna, jolla voidaan tarvittaessa elvyttää reaalitaloutta oikeudenmukaisesti ja vaatimatta yksityisen sektorin velkaantumista.

Koronakriisistä selvittyämme on jälleenrakennuksen aika. BIOS tutkimusyksikkö käyttää käsitettä “ekologinen jälleenrakennus”. Tällä viitataan kokonaisvaltaiseen yhteiskunnalliseen jälleenrakennushankkeeseen, jossa huomioidaan planetaariset ja inhimillisen hyvinvoinnin rajat ainakin viidessä ulottuvuudessa:

  • 1. Energia, liikenne ja rakentaminen
  • 2. Ruoka ja maanviljely
  • 3. Metsät ja muu maankäyttö
  • 4. Hoiva
  • 5. Kulttuuri
    (BIOS, 2019)

Rahareformin myötä valtiot voisivat vapaammin toteuttaa kunnianhimoista talouspolitiikkaa, jolla ihmiset ja planeetta voisivat elää paremmassa tasapainossa.

Yhteydenotot:

Konsta Nylander
Puheenjohtaja
040 731 2596
konsta@talousdemokratia.fi

Valtteri Aaltonen
varapuheenjohtaja
040 767 5756
valtteri@talousdemokratia.fi

Vasemmistonuoret ja Vasemmisto-opiskelijat vaativat rahareformin toteuttamista

Koronaviruspandemia on osoittautunut vakavaksi globaaliksi kriisiksi, joka on tarkoittanut myös lähes päivittäin mullistuksia taloudessa totuttuihin sääntöihin. Viime viikolla Euroopan keskuspankki, Euroopan komissio ja Eurooppa-neuvosto antoivat EU jäsenmaille vapaat kädet ratkaista koronaviruksen aiheuttamia taloudellisia ongelmia. Monia mielenkiintoisia ratkaisuja onkin tehty ja ehdotettu. Esimerkiksi Yhdysvalloissahan on ehdotettu $2000 helikopterirahan ja kuukausittaisen $1000 perustulon järjestämistä poikkeustilan ajaksi, joka tarkoittaisi myös sähköisen dollarin perustamista.

Suomessa merkittävin avaus toistaiseksi on Vasemmistonuorten ja Vasemmisto-opiskelijoiden kannanotto, jossa vaaditaan rahareformin toteuttamista.

Kannanotossa todetaan :

“Päällä olevan talouskriisin ja tulevan taantuman selättämiseksi vanhat keinot eivät tehoa. Tämän takia Vasemmistonuoret ja Vasemmisto-opiskelijat vaativat rahareformin toteuttamista eli siirtymistä oikeudenmukaiseen rahajärjestelmään. Viime vuosien kestämätön rahapolitiikka on luonut talouskuplan, jonka koronaviruksen aiheuttama kysyntä- ja tarjontashokki on puhkaissut. 

“Velkaantumiseen perustuva rahapolitiikka on hyödyntänyt ensisijaisesti suuryrityksia ja rikkaimpia tuloluokkia. Pankkien luoma uusi raha on päätynyt lähinnä sijoittajille. Tämän takia tarvitsemme uutta rahapolitiikkaa, jossa raha todella päätyy sitä tarvitseville. Uusi rahapolitiikka mahdollistaisi muun muassa universaalin perustulon”, sanoo Vasemmistonuorten puheenjohtaja Liban Sheikh.”

Sunnuntaina 22.3. Vasemmistoliiton kansanedustaja Pia Lohikoski twiittasi Minna Markkulan mielipidekirjoituksen “Koronavirus osoittaa rahajärjestelmän absurdiuden” tokaisten, että on “aika muuttaa käytäntöjä”.

Seuraamme tilannetta tarkasti.

Lue lisää Rahareformista.

Tutkija Ilkka Kärrylän mielipide velkaantumisen vaihtoehdoista Helsingin Sanomissa 20.3.2020

Poliittisen talouden tutkijatohtori Ilkka Kärrylä kirjoitti erinomaisen katsauksen velkaantumisen vaihtoehtoihin.

Koronan aiheuttamasta kriisistä voidaan selvitä velkaantumatta” 

Käytännössä hän ehdottaa rahareformia, koska pandemian aiheuttama velkaantuminen saattaa johtaa hyvinvointivaltion lopulliseen purkamiseen ellei yksimielisyyttä velka-armahduksesta tai suhtautumisesta julkiseen velkaan ole.

Talousdemokratia on pitkälti samaa mieltä Kärrylän kanssa: rahareformi olisi syytä toteuttaa, sähköinen käteinen ottaa käyttöön ja yksityisen sektorin velka-armahdus (kansalaisosinko) panna toimeen viimeistään pandemian akuutista vaiheesta selvittyämme.

Lue Kärrylän tarkennuksia Twitteristä:

Miten Euroopan keskuspankin tulisi menetellä koronavirusepidemian aikana

Talousdemokratia on samoilla linjoilla Positive Money Europen kanssa, että taloudellisen toiminnan tulisi nyt rauhoittua koronavirusepidemiankin rauhoittamiseksi, mutta varsinkaan pieniä yrityksiä ei saisi jättää pulaan tässäkään vaiheessa. Kun epidemia on ohi on syytä aloittaa reaalitalouden elvytysohjelma.

Positive Money Europe kirjoitti kannanoton, jossa Euroopan keskuspankkia kannustetaan tukemaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan ajan. Poikkeustilahan tarkoittaa myös taloudellisen toiminnan rauhoittumista eli merkittävät investointipaketit keskellä epidemiauhkaa eivät ole hyvä idea. Kun tilanne on tasaantunut EKP:n olisi syytä aloittaa merkittävä taloudellisen tuen ohjelma, jonka myötä kotitalouksia tuetaan kansalaisosingolla ja tarjotaan merkittäviä investointeja ekologisen jälleenrakennuksen suuntaan.

Rahaa löytyy aina globaalin 1 % tarpeisiin

Vaikka koronavirus on varmasti yksi tekijä taantuman ja pörssiromahdusten taustalla, todellisuudessa globaali finanssisektori on edellisestä finanssikriisistä lähtien ollut lähinnä kasvava kupla, jonka puhkeaminen ja uuden finanssikriisin alku on ollut vain ajan kysymys.

Globaalin finanssisektorin koronavirusta laajemmista ongelmmista kertoo myös se, että eilen Yhdysvaltain keskuspankki kertoi tukevansa 1,5 biljoonalla dollarilla pankkien maksukykyä. Tämäkään ilmoitus ei rauhoittanut markkinoita, joten tilanne varmasti kehittyy…

Jälleen on kuitenkin tärkeä huomata miten yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisiin hankkeisiin, kuten perustulo tai ekologinen jälleenrakennus, vaaditaan aina tarkat laskelmat “milläs nämä maksetaan?”. Mutta kun on kyse sijoittajien eli globaalin 1 % harrastukseen liittyvästä harmillisesta ominaispiirteestä, heti löytyy tuhansien miljardien tukipaketit ilman sen suurempia vaikutusarvioita.

Talousdemokratia suosittelee harkitsemaan rahareformia eli 100% reservivaatimuksen asettamista pankeille ja sähköisen rahanluonnin järjestämistä suoraan valtion budjetista tai keskuspankkien toimesta velattomasti. Tämä voisi olla paikallinen ja globaali malli kriisiherkän rahajärjestelmän korjaamiseksi. Toki koronaviruksen aiheuttama tilanne tulee hoitaa omana asianaan.

Hongkongissa kokeillaan kansalaisosinkoa

Hongkongin valtiovarainministeriö otti helikopterirahan / kansalaisosingon käyttöön koronaviruksen aiheuttaman taantuman ehkäisemisessä. Hongkongilaisille täysi-ikäisille jaetaan n. 1200 euron arvosta rahaa. Lisäksi South China Morning Postin mukaan vähävaraisten perheitten etuudet kaksinkertaistetaan, yliopistoon pääsyyn liittyviä maksuja kevennetään ja liiketoiminnalle taataan matalakorkoisia lainoja.

Kuka on seuraava taho, joka jakaa kansalaisosinkoa?

Koronaviruksen aiheuttamat pörssiromahdukset ja taantuman uhat ovat tärkeä muistutus siitä, miten hataralla pohjalla globaali talousjärjestelmä on. Nyt olisikin korkea aika, että varautuminen tuleviin kriiseihin aloitetaan turvaamalla maksujärjestelmä ja ottamalla käyttöön tehokkaampia rahapoliittisia työkaluja. Rahareformi, sähköinen käteinen ja kansalaisosinko voisivat olla kyseisiä keinoja. Positive Money Europe on viimeksi tässä kuussa kannustanut Euroopan keskuspankkia harkitsemaan helikopterirahaa / kansalaisosinkoa.

Jyväskylän Rahaseminaarissa monipuolista keskustelua talouden ydinkysymyksistä

Jyväskylän Talvi ry:n Matti Vesa Volanen avasi tilaisuuden

Torstaina 6.2. osana Työväen kulttuuritapahtuma Jyväskylän Talvea järjestettiin Jyväskylän Aalto-salissa Rahaseminaari. Keskusteluissa painotettiin globaalin talouden kokonaiskuvaa, rahan ja velan yhteyttä, asianmukaisen tiedon merkitystä ja viitattiin Talouspolitiikan arviontineuvoston väittämiin, Euroopan komission ja keskuspankin uusiin tuuliin ja julkisten asioiden kuten rahan ja veden yksityistämisen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.

DI, väitöskirjatutkija, Tommi Elo pohti teknologian mahdollisuuksia rahan tulevaisuudessa.
Talousdemokratian varapuheenjohtaja Valtteri Aaltonen
Raha ei edelleenkään kuulu juuri kenenkään perustietoihin. Kuvassa Glocalities-selvityksestä ja edelliskauden kansanedustajien tiedoista.
Aaltosen mukaan ei ole lainkaan taattua, että taloustiedettä opiskelevalle tarjotaan todellisuuteen perustuva kuvaus pankeista ja rahasta.
Väitöskirjatutkija, Antti Ronkaisen mukaan valtion talouspolitiikan suhteen oleellista ei ole alijäämien kauhistelu vaan keskustelu siitä mihin sitä käytetään.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkäsen mukaan rahoitussektorilla on vallitseva asema yhteiskunnassa.

Tilaisuudessa oli hyvin osallistujia, vaikka samaan aikaan toisaalla pidettiin Jyväskylän kaupungin tilaisuus vesihuollon yksityistämisestä, joka on kerännyt merkittävää huomiota uuden kansalaisaloitteen ja eduskunnassa käydyn keskustelunkin muodossa.

Valtterin esitys on ladattavissa täältä.

Talousdemokratia mukana torjumassa entisen pankkisektorin lobbarin valinnan Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) johtajaksi

Euroopan parlamentti torjui Gerry Crossin nimityksen EPV:n toimitusjohtajaksi.

Euroopan parlamentti torjui 30.1.2020 täysistunnossaan Gerry Crossin nimityksen Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) toimitusjohtajaksi. Syynä oli europarlamentaarikkojen haluttomuus nimittää entistä raskaan sarjan pankkilobbaria EPV:n johtoon. Päätös on luonteva, sillä EPV on Euroopan unionin instituutio, jonka tehtävänä on valvoa ja säännellä pankkisektoria. Entisen lobbarin nimitys EPV:n johtoon olisi siis aiheuttanut vakavan eturistiriidan ja siten syönyt luottamusta keskeiseen EU:n instituutioon.

Kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta Euroopan pankkiviranomainen on suorastaan ryvettynyt viimeisen vuoden aikana osoitettuaan toistuvasti vakavaa piittaamattomuutta niin sanotun pyöröovi-ilmiön kitkemisessä. Pyöröovi-ilmiöllä tarkoitetaan sitä, että henkilöt siirtyvät julkisen ja yksityisen sektorin instituutioiden välillä valvojista valvottaviksi ja päinvastoin, mikä aiheuttaa eturistiriidan.

Euroopan pankkiviranomaisen tapauksessa on viimeisen vuoden aikana tapahtunut seuraavaa. Alkuvuodesta 2019 EPV:n puheenjohtajaksi nimitettiin José Manuel Campa, joka siirtyi tehtävään suoraan suuresta espanjalaisesta Santander-pankista. Syksyllä 2019 puolestaan EPV:n toimitusjohtaja Adam Farkas valittiin vaikutusvaltaisen finanssialan lobbausjärjestö AFME:n johtoon (Association for Financial Markets in Europe). Tammikuussa 2020 EPV esitti Farkasin seuraajaksi Gerry Crossia, joka on aiemmin työskennellyt vuosia pankkialan lobbarina sekä AFME:ssa että IIF:ssä (Institute of International Finance), joka on maailmanlaajuinen ja erittäin vaikutusvaltainen pankkien lobbausorganisaatio.

16.1.2020 Euroopan parlamentti hyväksyi täysistunnossaan päätöslauselman, joka kehottaa EPV:tä harkitsemaan uudelleen päätöstään sallia Adam Farkasin siirtymisen suoraan EPV:n johdosta AFME:n pääjohtajaksi. Lisäksi päätöslauselma ehdottaa, että kaikki Euroopan parlamentin jäsenet ja Euroopan komission sekä Euroopan unionin neuvoston edustajat pidättäytyisivät kahden vuoden ajan yhteyksistä Farkasin kanssa jos ja kun hän ottaa vastaan AFME:n pääjohtajan tehtävän. Päätöslauselma myös käytännössä suosittaa olla myöntämättä Farkasille pysyvää kulkulupaa Euroopan parlamentin tiloihin kyseisen kahden vuoden aikana mahdollisten eturistiriitojen välttämiseksi.

Lisäksi Euroopan oikeusasiamies Emily O’Reilly on aloittanut tutkinnan Farkasin tapauksesta. Tutkinta aloitettiin Change Finance -koalition tekemän kantelun seurauksena. Change Finance -koalitio on laaja kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen yhteenliittymä, jonka tavoitteena on muuttaa finanssijärjestelmää palvelemaan yhteiskuntaa ja yhteistä hyvää talouseliitin etujen sijaan. Suomen Talousdemokratia ry on osa Change Finance -koalitiota.

Change Finance kampanjoi myös Gerry Crossin nimitystä vastaan. Osana tätä kampanjointia Talousdemokratia oli ennen eilistä äänestystä yhteydessä suomalaisiin europarlamentaarikoihin ja kehotti heitä äänestämään Crossin valintaa vastaan.

Lue lisää aiheesta:

Corporate Europe Observatoryn artikkeli Farkasin ja Crossin tapauksista:

https://corporateeurope.org/en/2020/01/banking-regulator-scores-another-own-goal

Change Finance -koalition avoin kirje europarlamentaarikoille:

https://www.changefinance.org/wp-content/uploads/2020/01/Open-Letter-Ex-lobbyist-should-not-be-director-of-the-EBA-1.pdf

Jyväskylän Talvessa rahaseminaari 6.2.2020

Työväen kulttuuritapahtuma Jyväskylän Talvessa järjestetään keskustelutilaisuus otsikolla “Raha – Mitä se on?”. Tilaisuus järjestetään 6.2.2020 klo 16:30-19 Aalto-salissa (Kauppakatu 30, Jyväskylä). Talousdemokratian varapuheenjohtaja Valtteri Aaltonen esitelmöi tilaisuudessa talousdemokratiasta ja yhteiskunnallisen raha-asiantuntijuuden tarpeesta.

Tilasuus löytyy myös Facebookista. Ohessa tilaisuuden ohjelma.

“16.30  Kahvitarjoilu. Tapahtumaan vapaa pääsy.

17.00  Raha – mitä se on?

Seminaarin tavoitteena on käydä läpi viime aikaista 

keskustelua rahan perusluonteesta, sen synnyttämisestä ja käytöstä yksityisten pankkien ja keskuspankkien toiminnassa ja miten se eroaa rahan jokapäiväisestä käytöstä kotitalouksien piirissä.

Siitäkö puhe, mistä pula?

Avaus Matti Vesa Volanen, PsT, Talven hallituksen jäsen.


Mitä raha on?

TTT Elina Pylkkänen, Palkansaajien tutkimuslaitos, johtaja.


€-politiikka ja Suomen talous.

Antti Ronkainen, väitöskirjatutkija, HY.


Uusi teknologia ja uudet rahan muodot.

Tommi Elo, Tohtorikoulutettava tutkija, tietotekniikan DI, Aalto Yliopisto.

  
Talousdemokratia – Raha-asiantuntijuutta kaikille. 

Valtteri Aaltonen, Talousdemokratia ry, vpj.

​Keskustelu ja yhteenveto.”

Valtterin esitys on ladattavissa oheisesta linkistä. Kaikkia dioja ei käsitelty tilaisuudessa mutta herättää toivottavasti lisäpohdintaa.

Talousdemokratia luo yhteyksiä

Talousdemokratian tuore puheenjohtaja Konsta Nylander kävi perjantaina 24.1. Kestävän talouspolitiikan seuran tilaisuudessa pitämässä esitelmän aiheesta “Kestävä talouskasvu ja kestävä velkaantuminen”. Paikalla oli myös Vihreiden kansanedustaja Mari Holopainen. Tilaisuudessa käytiin läpi uusimpia tutkimuksia, joiden mukaan maapallon resurssienkulutusta olisi mahdotonta erottaa talouskasvusta ja siten vihreä talouskasvu olisi väärä tavoite.

kuvia Kestävän Talouspolitiikan seuran tilaisuudesta 24.1.2020

Talouskasvusta luopuminen on siis välttämätöntä. Keskeisessä asemassa on myös rahan syntyminen pankkilainoja myönnettäessä, joka korkovaikutuksen takia myös vaatii talouskasvua. Nylander esitteli myös vaihtoehtoja rahajärjestelmällemme ja tarjosi ratkaisuksi tietenkin Talousdemokratian ajamaa rahareformia. Tämän pohjalta saatiin aikaiseksi vilkasta ja hedelmällistä keskustelua, joka toivottavasti johtaa jatkossa myös muihin tapahtumiin ja kontakteihin. Lopuksi pohdittiin yhdessä myös ensimmäisiä askelia rahareformin suhteen, koska koko muutos kerralla lienee poliittisesti hyvin vaikeaa. Kaikkien kansalaisten keskuspankkitili ja sähköinen käteinen nousivat ensisijaisiksi vaihtoehdoiksi.

Nylanderin esitelmä on ladattavissa oheisesta linkistä: