Miljardin euron arvoiset kriisikolikot

Euroopan unionin jäsenmailla on oikeus lyöttää kolikoita. Ehdotamme, että Suomen valtio lyöttää miljardin euron arvoisia kriisikolikoita, joiden avulla COVID-19-kriisiin vastaamiseen tarvittava rahoitus voitaisiin järjestää nopeasti ja ilman muutoksia EU:n perussopimuksiin. Muutkin jäsenmaat voisivat käyttää vastaavaa menetelmää. Toimenpide ei lisäisi yksittäisten jäsenvaltioiden velkaantumista, eikä myöskään edellytä EU:n yhteisvastuullisen velan ottamista.

Yhteisvastuu ja velkaantuminen hiertävät, sopimusten muuttaminen hidasta ja vaikeaa

Toukokuussa 2020 Työ- ja elinkeinoministeriön ja Valtiovarainministeriön asettama Vihriälän työryhmä julkaisi “Suomen talousstrategia koronakriisissä” -raporttinsa. Työryhmän eli Vesa Vihriälän, Bengt Holmströmin, Sixten Korkmanin ja Roope Uusitalon mukaan talouspolitiikan on oltava elvyttävää ja on hyväksyttävä voimakas valtion velkaantuminen, mutta lopulta rajun velkaantumisen takia on ryhdyttävä talouden sopeutustoimiin, joista työryhmä puhuu “kipupakettina”. Euroopan Unionin tasolla Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron ehdottivat 18.5.2020 EU:lle 500 miljardin elpymisrahastoa, joka perustuisi EU:n yhteisvastuulliseen rahoitukseen. Tämä yhteisvastuullisuus kuitenkin hiertää Suomen perustuslain ja jopa EU:n perussopimusten kanssa. Tästä syystä professori Päivi Leino-Sandberg ja professori Vesa Vihriälä suosittelivat suoran keskuspankkirahoituksen hyödyntämistä kriisitoimien rahoituskeinona. Talousdemokratian puheenjohtaja Konsta Nylander ja Helsingin yliopiston tutkijatohtori Ilkka Kärrylä kirjoittivat jo toukokuun alussa Helsingin Sanomiin vieraskynän suoran keskuspankkirahoituksen sallimisen tärkeydestä tässä kriisissä. Tämä kuitenkin vaatisi vähintään lievennyksen Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen (jäljempänä SEUT).

27.5. Euroopan komissio esitteli oman suunnitelmansa elpymisrahastosta. “Next Generation EU” -rahaston lopullisesta muodosta tullaan joka tapauksessa neuvottelemaan EU-maiden kesken vielä pitkään. Rahastoon suunnitellut varat eivät siis ole pikaisesti saatavilla, eikä niiden suuruudesta ja niihin liittyvistä ehdoista ole vielä tarkkaa tietoa. Rahaston laillisuudestakin tullaan todennäköisesti vielä käymään keskustelua. EU:n perussopimuksen muuttaminen ei varmastikaan ole helppoa nopealla aikataululla jäsenmaiden merkittävien näkemyserojen vuoksi. Poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen muistutti suoran keskuspankkirahoituksen mahdollistamisesta nykyisen ja tulevien eurokriisien välttämiseksi kommentoidessaan Euroopan komission ehdotusta. Riittävän ja järkevän rahoituksen varmistamisella kriisitoimille on kuitenkin kiire.

Poikkeuksellinen kriisitoimi ilman velkaa, yhteisvastuuta ja sopimusmuutoksia

Kriisitoimien rahoittaminen on mahdollista toteuttaa kasvattamatta yksittäisten jäsenvaltioiden velkaantumista, tai ottamatta yhteisvastuullista velkaa, myös sopimuksia ja lakeja välittömästi muuttamatta. Jo kriisin alkuvaiheessa Yhdysvalloissa tehtiin ehdotus biljoonan dollarin platinakolikkojen lyöttämisestä koronakriisin rahoittamiseksi. Vastaava olisi mahdollista myös Euroopan unionin jäsenmaille. Huhtikuussa Hollannin Ons Geld ja Talousdemokratia julkaisivat ehdotuksen kriisikolikoiden lyöttämisestä. Suomessa STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà on kannattanut velkojen mitätöimisen lisäksi miljardin euron arvoisten kolikoiden lyöttämistä. Tässä julkilausumassa esittelemme ehdotuksen Suomen olosuhteissa.

Toimenpiteen etuja ovat: 1) Suomen valtio voi toimia aloitteellisena rikkomatta SEUT:n 130 artiklaa, joka edellyttää Euroopan keskuspankin itsenäisyyden kunnioittamista, 2) toimenpiteen mahdollistama rahoitus ei edellytä velkaantumista ja 3) toimenpide ei vaadi sopimusten muuttamista eikä yhteisvastuun lisäämistä.

Ehdotamme seuraavaa:

Lue koko julkilausuma:

Vuoden 2019 toimintakertomus

Talousdemokratian kevätkokouksessa hyväksytty vuoden 2019 toimintakertomus

           Yleiskatsaus

Vuoden 2019 alussa Talousdemokratia ry:lle oli saapunut tilaus Money Maker -lautapelejä. Alkuvuosi perustui pitkälti Money Maker -tapahtumien järjestämiseen. Maaliskuussa hallituksen jäsen Konsta Nylander kävi IMMR-kokouksessa Madridissa. Huhtikuussa Suomessa järjestettiin Eduskuntavaalit ja toukokuussa Europarlamenttivaalit. Talousdemokratian viestintä painottui vaalien alla rahajärjestelmän ymmärtämisen merkitykseen politiikassa. Kesäkuussa Talousdemokratia osallistui Future of Money -konferenssiin Tukholmassa. Syksyllä Talousdemokratia täytti 10 vuotta, kommentoi ”Eurooppalaista rahoitusaloitetta” ja teki lausunnon kotitalouksien velkaantumisesta.

             Toiminta vuonna 2019

Vuoden 2018 lopussa julkaistiin uusi kansainvälinen versio Money Maker -lautapelistä. Talousdemokratia ry tilasi omaan kampanjointikäyttöönsä 10 kappaletta lautapelejä. Näistä 2 lahjoitettiin pääkaupunkiseudun kirjastoihin (keväällä 2020 jostain syystä vain yksi lautapeli näkyy Helmetin tiedoissa), yksi ojennettiin Patrizio Lainàlle kiitoksena erinomaisesta väitöskirjatutkimuksestaan.

Money Makeria peluutettiin useammassa tapahtumassa: Helsingin keskustakirjasto Oodissa, lautapelitapahtumassa Helsingissä ja Suomen Sosiaalifoorumissa. Talousdemokratia möi näissä tapahtumissa ja sääntömääräisissä kokouksissa muutaman lautapelin samaan hintaan kuin peliä myydään Money Makerin virallisten internetsivujen kautta.

Hallituksen jäsen Konsta Nylander vieraili IMMR:n vuosikokouksessa Madridissa maaliskuussa 2019.

Eduskuntavaalien ja Europarlamenttivaalien alla Talousdemokratia viesti rahajärjestelmän ymmärtämisen merkityksestä julkaisemalla jutun perustuen muutama vuosi aiemmin tehtyyn kyselyyn kansanedustajien rahaan liittyvästä tietämyksestä.

Kesäkuussa varapuheenjohtaja Patrizio Lainà ja IMMR-delegaatti Ari Slioor vierailivat ”Future of Money” -konferenssissa Tukholmassa.

Lokakuussa 2019 Talousdemokratia ry täytti 10 vuotta. Tätä julkistettiin nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Puheenjohtaja Valtteri Aaltonen kommentoi 11.10. Helsingissä Euroopan komission Eurooppasalissa Eurooppalaista rahoitusaloitetta. Aaltonen kiitti aloitetta tärkeänä keskustelunavauksena, mutta painotti tilaisuudessaan antamassaan kommentissa, ettei luottoon perustuva uusi instrumentti tekisi muutenkin velkaan perustuvasta järjestelmästä paljoakaan kestävämpää

Marraskuussa Talousdemokratia ry:n syyskokouksessa, joka järjestettiin Helsingissä keskustakirjasto Oodissa, valittiin uusi hallitus. Vuoden 2020 hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Konsta Nylander. Keskustelutilaisuus perustui yhdistyksen uuden strategian laatimiseen.

Joulukuussa Helsingin Sanomat julkaisivat Talousdemokratian puheenjohtaja Valtteri Aaltosen mielipidekirjoituksen, jossa pohdittiin modernin postipankin perustamista. Postipankki voisi olla myös Suomen varamaksujärjestelmä.

Talousdemokratia ry antoi lausunnon Valtiovarainministeriön ehdottamiin keinoihin hillitä kotitalouksien velkaantumista. Lausunnossa painotettiin nykyisen rahajärjestelmän ymmärtämisen ensisijaisuutta velkaantumisen hillitsemiskeinojen pohdinnassa. Myös rahareformia korostettiin tehokkaimpana keinona keventää yhteiskunnallista velkaantumista.

     Kokoukset

Suomen Talousdemokratia ry piti kaksi sääntömääräistä kokousta. Kevätkokous järjestettiin Helsingissä Sosiaalifoorumin yhteydessä 4.5.

Syyskokouksessa Helsingin keskustakirjasto Oodissa 23.11. valittiin uusi hallitus ja suunniteltiin toimintaa vuodelle 2020. Kokouksessa valittu vuoden 2020 puheenjohtaja Konsta Nylander järjesti ennen kokousta Talousdemokratia ry:n strategian uudistamistyöpajan.

   Tiedotus

Keväällä 2019 tehtiin Money Makerin tekijöiden kanssa yhteistyössä Money Maker -lautapelin mainosvideo.

Yhdistys jatkoi tiedotustyötään samoja kanavia pitkin kuin edellisenäkin vuotena. Käytössä olivat yhdistyksen kotisivut, Twitter ja yhdistyksen virallinen Facebook-sivu Suomen Talousdemokratia ry. Keskustelua käytiin läpi vuoden aktiivisesti myös epävirallisessa Paljastetaan rahan valhe! Facebook-ryhmässä, joka on nyt liitetty selvemmin Talousdemokratian keskusteluryhmäksi.

     Medianäkyvyys

Talousdemokratian näkökulmat nousivat esiin syyskuussa Kansanuutisissa, kun STTK:n pääekonomistiksi nimitettyä Patrizio Lainàa haastateltiin.

Joulukuussa Valtteri Aaltosen mielipide modernista postipankista julkaistiin Helsingin Sanomissa. Ydin-lehti haastatteli Patrizio Lainàa joulukuussa.