Uutiskirje 4 / 2021

Talousdemokratian uutiskirjeessä kerrotaan tulevista tapahtumista.

23.9.2021 “The great debt debate”
2.10.2021 “Eurozone and other currency arrangements in a global economy”

Lue uutiskirje kokonaisuudessaan täältä.

Uutiskirje 3 / 2021

Talousdemokratian kesän uutiskirje on nyt lähetetty. Uutiskirjeessä tiedotetaan mm. Suomen Donitsitaloushankkeesta, suomenkielisestä MMT-kurssista ja Positiva Pengarin webinaarisarjasta. Linkki uutiskirjeeseen.

Talousdemokratia toivottaa hyvää kesää!

Uutiskirje 2 / 2021

Talousdemokratian vuoden 2021 toinen uutiskirje on postitettu. Uutiskirjeessä menneistä ja tulevista tapahtumista: HY/ATTAC, Helsingin yliopisto -yhteistyötapahtumasta, donitsitaloudesta, tulevasta kevätkokouksesta (8.5.2021 lisätietoa lähiaikoina) ja 6.4.2021 järjestettävässä Positiva Pengarin webinaarista, jossa mukana Michael Hudson.

Lue uutiskirje

Uutiskirje 1/2021: “Eurokriisistä koronakriisiin” -verkkotapahtuma la 6.3.2021 klo 12

Lauantaina 6.3. klo 12 järjestetään ”Eurokriisistä koronakriisiin” -verkkotilaisuus. Tapahtuma on osa luentosarjaa, jonka järjestävät Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta, Talousdemokratia ry ja Helsingin yliopiston Attac keväällä 2021. 

Verkkotapahtumassa puhujina ovat valtiotieteellisen tiedekunnan varadekaani Juri Mykkänen, ekonomisti Anni Marttinen, ekonomisti Patrizio Lainà, väitöskirjatutkija Antti Ronkainen ja Talousdemokratian Ari Slioor.

Tilaisuus alkaa Mykkäsen alkupuheenvuorolla ja etenee puhujien lyhyillä luennoilla. Lopuksi on keskustelupaneeli, jonka aikana on myös mahdollisuus esittää puhujille kysymyksiä.Tilaisuus kestää noin kolme tuntia ja sen aikana pidetään pieniä taukoja tarpeen mukaan.
Lämpimästi tervetuloa kaikille kiinnostuneille!

Alla Zoom-linkki tapahtumaan.
Topic: Eurokriisistä koronakriisiin: selviääkö yhteinen valuutta?
Time: Mar 6, 2021 12:00 PM Helsinki
Join Zoom Meeting
https://helsinki.zoom.us/j/65536448928
Meeting ID: 655 3644 8928

Verkkotapahtuma löytyy myös Facebookista.

Lue uutiskirjeestä lisää mm. donitsitaloudesta.

Koronavuoden viimeinen uutiskirje ja rauhallisen joulun toivotus!

Tänä vuonna joulua ja uutta vuotta vietetään pandemian siivittämissä tunnelmissa. Koronavirusrokote sai pörssit luottamaan tulevaan, mutta mitä vuosi 2021 todella tuo tullessaan pysyy epävarmuuden varjossa kunnes toisin todetaan.

Talousdemokratia on koko vuoden 2020 tuonut esiin kantojaan taloudenpidosta pandemian aikana. Kansalaisten luottamuus tulevaan on turvattava taloudellisesti, mutta myös panostuksilla ekologiseen jälleenrakennukseen. Näitä näkökulmia painottaen olemme kannattaneet helikopterirahan eli kansalaisosingon käyttöönottoa poikkeusolojen ajaksi ja suoran keskuspankkirahoituksen sallimista, jotta EU:n jäsenmaat voisivat ratkaista pandemiaan liittyviä esimerkiksi terveydenhuollon taloushaasteita oma-aloitteisesti. EKP:n mittava Pandemic Emergency Purchase Programme (PEPP) oli kohtuullisen hyvä toimenpide, jolla mahdollistettiin jäsenmaiden epäsuora keskuspankkirahoitus. EU:n elpymisrahasto on tärkeä saavutus EU:n poliittisen yhtenäisyyden kannalta, mutta sen taloudellinen merkitys on vähäinen. Vuonna 2021 jatkamme työtä, jonka painopiste on Suomen ja EU:n rahajärjestelmän rakenteellinen uudistaminen sosiaalisesti ja ekologisesti oikeudenmukaisemmaksi.

Tässä vuoden 2020 viimeinen uutiskirje, jonka myötä Talousdemokratia ry:n hallitus toivottaa rauhallista joulunaikaa ja hyvää uutta vuotta!

Onko EKP:n taseessa olevien valtionvelkojen alaskirjaus tarpeellista?

Marras-joulukuussa 2020 monet merkittävät tahot, kuten Financial Times ja EKP:n pääjohtaja ovat kommentoineet keskustelua Euroopan keskuspankin taseissa olevien valtionvelkojen alaskirjaamisesta. Tätä on Suomessa ehdottanut STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà.

Positive Money Europe julkaisi kannanoton EKP:n velkojen alaskirjauksesta ja Talousdemokratia on lähtökohtaisesti PM Europen linjalla: EU:n rahajärjestelmän rakenneuudistukset, jotka liittyvät EU:n perussopimusten uudistamiseen, ovat tärkeämpiä kuin kertaluonteinen velkojen armahdus. Tämä myös siksi, että Euroopan keskuspankit ovat jäsenmaiden omistamia eli tuotot tuloutetaan jäsenmaille. Tilanteessa, jossa EU-jäsenmaiden rahoitusolosuhteet ovat kohtuullisemmat (suora keskuspankkirahoitus sallittua, helikopteriraha rahapoliittisena työkaluna…) on velka-armahdus järkevä toimenpide pöydän puhdistamiseksi.

Toisaalta on muistettava, että vuosikymmeniä pahentuneet kansainväliset velkakriisit ja jatkuvasti syvenevä ekologinen kestämättömyys ja sosiaalisen eriarvoisuuden kriisi velvoittavat ennemmin tai myöhemmin ratkaisemaan mitä kasvavalle julkiselle ja yksityiselle velalle tehdään. EU:n akuutissa tilanteessa kuitenkin olisi ensisijaisesti syytä avata keskustelu rahapolitiikan painopisteen siirtämisestä finanssisektorilta julkiselle sektorille kansalaisten, kotitalouksien ja pienten yritysten turvaksi ennen kuin valtionvelkaa aletaan kirjanpitokikkailla keskellä pandemiaa.

Talousdemokratia mukana Suomen Pankin webinaarissa 2.11. Päivitetty 3.11.2020.

Maanantaina 2.11. klo 14 Suomen Pankki järjesti webinaarin Euroopan keskuspankin strategian uudelleenarviomisesta. Talousdemokratia oli kutsuttuna tilaisuuteen ja yhdistyksen puheenjohtaja Konsta Nylander, varapuheenjohtaja Valtteri Aaltonen ja kansainvälisten asioiden vastaava Ari Slioor olivat läsnä webinaarissa.

https://twitter.com/SuomenPankki/status/1321698284461821953?s=20

Tapahtuman ohjelma:

SUOMEN PANKKI KUUNTELEE JA KESKUSTELEE: WEBINAARI RAHAPOLITIIKAN STRATEGIAN UUDISTAMISESTA

2.11.2020 KLO 14.00–15.30

Miksi EKP uudistaa strategiansa?
Tilaisuuden juontaja Jaakko Loikkanen haastattelee pääjohtaja Olli Rehniä

Kokemuksia ja näkemyksiä euroalueen rahapolitiikasta
Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen

Kommenttipuheenvuorot

KESKUSTELU: Jättääkö koronapandemia pysyvät jäljet talouteen ja EU:n talouspolitiikkaan?
Haastattelussa Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander ja Swedbankin pääekonomisti Heidi Schauman
Haastattelussa tutkimusprofessori Mika Maliranta ja poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen

Kommenttipuheenvuorot ja yhteenveto”

Talousdemokratian puheenjohtaja Konsta Nylander piti puheenvuoron tilaisuudessa.

Ylipäätään keskustelu oli monipuolista ja esim. Reuters poimi uutiseensa Rehnin kommentin, että Suomen Pankki toteuttaa osto-ohjelmassaan kestävän sijoittamisen periaatteita, ja pitäisi hyvänä, että EKP ylipäätään etenisi tähän suuntaan. Helikopterirahaa sivuttiin, mutta Rehn ei kommentoinut asiaa, eli piti hiljaisuutta aiheessa kuten EKP on tähänkin asti. Webinaarin osallistujat kysyivät rahapolitiikan ja finanssipolitiikan yhteyksistä ja Covid-19 kriisiin perustuvien velkojen alaskirjauksesta. Näihin liittyen ei kuultu merkittäviä uusia linjauksia. Ilmeisesti esimerkiksi jäsenmaiden valtionvelan korot ovat nyt niin alhaalla ja EKP on sitoutunut PEPP osto-ohjelmassaan tähän, ettei velkojen alaskirjaus ole aiheellista.

Webinaarin voi katsoa kokonaisuudessaan tallenteena YouTubesta .

Talousdemokratian syyskokous lauantaina 7.11.2020

Tervetuloa Suomen Talousdemokratia ry:n syyskokoukseen lauantaina 7.11.2020 klo 14:00–15:30. Kokous järjestetään koronatartuntojen ehkäisemiseksi annettujen rajoitusten takia etänä Zoomin välityksellä kevätkokouksen 2020 tapaan.

Liity kokoukseen linkkiä painamalla. Sen jälkeen lataa tiedosto koneellesi, jonka jälkeen käynnistä ohjelma kaksoisklikkaamalla tiedostoa.

Join Zoom Meeting
https://utu.zoom.us/j/61737486404

Kokouksen esityslista:

  1. Kokouksen avaus
  2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
  3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. Yhdistyksen tilannekatsaus
  6. Valitaan puheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet
  7. Valitaan yksi toiminnantarkastaja ja hänelle varatoiminnantarkastaja
  8. Päätetään jäseniltä perittävästä liittymis- ja jäsenmaksusta seuraavan kalenterivuoden osalta
  9. Suunnitellaan tulevaa toimintaa
  10. Muut esille tulevat asiat
  11. Kokouksen päättäminen

Kokouksessa äänioikeus on ainoastaan kuluvan vuoden jäsenmaksun maksaneilla varsinaisilla jäsenillä. Unohtuneen jäsenmaksun (20/10 e) voi maksaa paikan päällä. Kannattavilla jäsenillä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus, muttei äänioikeutta.

Tervetuloa kokoukseen!

Tapahtuma on myös Facebookissa.

Velkarahajärjestelmästä asiaa – HS, Graeber, velka ja digieuro

Syksyllä 2020 koronakriisi ei ole näyttänyt taittumisen merkkejä ja valtioiden rooli yhteiskunnan ylläpitäjänä epävarmoina aikoina on tarkoittanut alijäämäisiä budjetteja kaikkialla maailmassa. Tästä syystä valtion velkaantuminen on herättänyt paljon keskustelua.

Onkin ollut virkistävää huomata, että esimerkiksi Helsingin Sanomissa ollaan tehty kiitettävää journalismia. Elokuussa julkaisussa HS Teema -lehdessä oli aiheena Raha, johon Marko Junkkari kirjoitti hyvän jutun rahan historiasta ja Paavo Teittinen haastatteli Patrizio Lainàa ja Vesa Vihriälää valtioiden taloudenpidon uusista konsteista.

Elokuussa uutisoitiin myös avoimesti siitä, että Suomen Pankilla on kolmasosa Suomen valtion velasta.

Elo-syyskuun taite oli käänteentekevää aikaa rahaan ja velkaan liittyen. Elokuun viimeisenä päivänä Financial Times julkaisi kansainvälisen talousvaikuttajajoukon tekstin, jossa suositeltiin rahareformin toteuttamista. Talousdemokratian entinen puheenjohtaja Patrizio Lainà oli yksi kirjoittajista.

Toinen maailmaa ravisuttanut uutinen oli antropologian professori David Graeberin kuolema 2.9.2020. Hänen velkaa, byrokratiaa ja “lehmänpaskatyötä” käsittelevät kirjansa ovat inspiroineet lukemattomia ihmisiä, myös Talousdemokratian piirissä. Graeber oli myös aikanaan mukana Occypy Wall Street -liikkeessä ja on kuulema “We are the 99%” sloganin “99%” osuudesta vastuussa. Hänen kirjansa “Debt: the first 5000 years” on tärkeä opus rahareformiliikkeen viestin kannalta. Talousdemokratia suositteleekin kaikkia lukemaan tai palaamaan tämän kirjan äärelle. Graeberin kirjoja voi olla vaikea ostaa tai lainata tällä hetkellä, mutta esimerkiksi niin & näin on suomentanut Graeberin saman nimisen artikkelin, jossa tiivistyy kirjan viesti (syksyllä 2020 äänikirjapalvelu Nextorystä ja Storytelistä löytyi Graeberin Debt ja Bullshit Jobs). Talousdemokratian mukaan ainoa oikea tapa kunnioittaa Graeberin muistoa olisi globaali velka-armahdus.

Graeber on ollut myös ensimmäisiä akateemikkoja, jotka ovat julkisesti kannattaneet helikopterirahaa keskuspankkien QE-ohjelmien sijaan.

Syyskuun puolivälissä Vasemmistonuoret jatkoivat talousdemokratian periaatteiden jalkauttamista omaan viestiinsä sitomalla rahareformin osaksi Ekososialistista pamfleettiaan.

Samoihin aikoihin valtioiden ja keskuspankkien vahvaa talouspoliittista roolia korostettiin Ulkopolitiikka-lehden artikkelissa “Koronakriisi avasi valtioiden rahahanat — lankeaako lasku keskuspankeille?”. 27.9.2020 Helsingin Sanomat linjasivat pääkirjoituksessaan, että “Maailma pyörii nyt velan ympärillä, mutta vielä emme tiedä mihin uusi ajattelutapa meidät vie”, ja The Guardian suositteli Euroopan Unionia sallimaan valtioiden suoran keskuspankkirahoituksen ja höllentämään valtioiden alijäämärajoituksia. Myös tutkija Antti Ronkainen on osallistunut keskusteluun varoittamalla Japanin tiestä, jossa keskuspankin löysä rahapolitiikka ja valtion kireä finanssipolitiikka (vrt. EU:n alijäämärajoitukset) ovat ylläpitäneet taloudellista pysähtyneisyyden aikakautta Japanissa jo 90-luvulta lähtien.

Lisäksi Talousdemokratia oli lokakuun alussa mukana vaatimassa läpinäkyvyyttä rahoitusalan sääntelyyn EU:ssa.

Syys-lokakuun vaihteessa Euroopan keskuspankki teki tärkeitä avauksia rahoitusalan ympäristövastuun edistämisessä ja digitaalisen euron selvityksessä.

Tämä vuosi on ollut mullistava Talousdemokratian kannalta. Valtion taloudenpidossa on otettu tärkeitä askelia oikeaan suuntaan ja keskustelua on käyty suorasta keskuspankkirahoituksesta, alijäämärajoituksista luopumisesta, helikopterirahasta ja velkojen anteeksiantamisesta.

Vuosi 2020 alkaa kohta olla lopuillaan, mutta tahti tuskin hiipuu. Talousdemokratia on koronakriisistä huolimatta ottanut yhteyttä eduskuntaryhmiin ja tarkoitus on tuoda eduskuntaan ymmärrystä ainakin suoran keskuspankkirahoituksen merkityksestä Suomen ja Euroopan toivoa luovan tulevaisuuden kannalta. Toisaalta Yhdysvaltain presidentinvaalit ja huoli planeetan ekosysteemeistä voivat saada yllättäviäkin asioita aikaan.