Vasemmistonuoret ja Vasemmisto-opiskelijat vaativat rahareformin toteuttamista

Koronaviruspandemia on osoittautunut vakavaksi globaaliksi kriisiksi, joka on tarkoittanut myös lähes päivittäin mullistuksia taloudessa totuttuihin sääntöihin. Viime viikolla Euroopan keskuspankki, Euroopan komissio ja Eurooppa-neuvosto antoivat EU jäsenmaille vapaat kädet ratkaista koronaviruksen aiheuttamia taloudellisia ongelmia. Monia mielenkiintoisia ratkaisuja onkin tehty ja ehdotettu. Esimerkiksi Yhdysvalloissahan on ehdotettu $2000 helikopterirahan ja kuukausittaisen $1000 perustulon järjestämistä poikkeustilan ajaksi, joka tarkoittaisi myös sähköisen dollarin perustamista.

Suomessa merkittävin avaus toistaiseksi on Vasemmistonuorten ja Vasemmisto-opiskelijoiden kannanotto, jossa vaaditaan rahareformin toteuttamista.

Kannanotossa todetaan :

“Päällä olevan talouskriisin ja tulevan taantuman selättämiseksi vanhat keinot eivät tehoa. Tämän takia Vasemmistonuoret ja Vasemmisto-opiskelijat vaativat rahareformin toteuttamista eli siirtymistä oikeudenmukaiseen rahajärjestelmään. Viime vuosien kestämätön rahapolitiikka on luonut talouskuplan, jonka koronaviruksen aiheuttama kysyntä- ja tarjontashokki on puhkaissut. 

“Velkaantumiseen perustuva rahapolitiikka on hyödyntänyt ensisijaisesti suuryrityksia ja rikkaimpia tuloluokkia. Pankkien luoma uusi raha on päätynyt lähinnä sijoittajille. Tämän takia tarvitsemme uutta rahapolitiikkaa, jossa raha todella päätyy sitä tarvitseville. Uusi rahapolitiikka mahdollistaisi muun muassa universaalin perustulon”, sanoo Vasemmistonuorten puheenjohtaja Liban Sheikh.”

Sunnuntaina 22.3. Vasemmistoliiton kansanedustaja Pia Lohikoski twiittasi Minna Markkulan mielipidekirjoituksen “Koronavirus osoittaa rahajärjestelmän absurdiuden” tokaisten, että on “aika muuttaa käytäntöjä”.

Seuraamme tilannetta tarkasti.

Lue lisää Rahareformista.

Tutkija Ilkka Kärrylän mielipide velkaantumisen vaihtoehdoista Helsingin Sanomissa 20.3.2020

Poliittisen talouden tutkijatohtori Ilkka Kärrylä kirjoitti erinomaisen katsauksen velkaantumisen vaihtoehtoihin.

Koronan aiheuttamasta kriisistä voidaan selvitä velkaantumatta” 

Käytännössä hän ehdottaa rahareformia, koska pandemian aiheuttama velkaantuminen saattaa johtaa hyvinvointivaltion lopulliseen purkamiseen ellei yksimielisyyttä velka-armahduksesta tai suhtautumisesta julkiseen velkaan ole.

Talousdemokratia on pitkälti samaa mieltä Kärrylän kanssa: rahareformi olisi syytä toteuttaa, sähköinen käteinen ottaa käyttöön ja yksityisen sektorin velka-armahdus (kansalaisosinko) panna toimeen viimeistään pandemian akuutista vaiheesta selvittyämme.

Lue Kärrylän tarkennuksia Twitteristä:

Miten Euroopan keskuspankin tulisi menetellä koronavirusepidemian aikana

Talousdemokratia on samoilla linjoilla Positive Money Europen kanssa, että taloudellisen toiminnan tulisi nyt rauhoittua koronavirusepidemiankin rauhoittamiseksi, mutta varsinkaan pieniä yrityksiä ei saisi jättää pulaan tässäkään vaiheessa. Kun epidemia on ohi on syytä aloittaa reaalitalouden elvytysohjelma.

Positive Money Europe kirjoitti kannanoton, jossa Euroopan keskuspankkia kannustetaan tukemaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan ajan. Poikkeustilahan tarkoittaa myös taloudellisen toiminnan rauhoittumista eli merkittävät investointipaketit keskellä epidemiauhkaa eivät ole hyvä idea. Kun tilanne on tasaantunut EKP:n olisi syytä aloittaa merkittävä taloudellisen tuen ohjelma, jonka myötä kotitalouksia tuetaan kansalaisosingolla ja tarjotaan merkittäviä investointeja ekologisen jälleenrakennuksen suuntaan.

Rahaa löytyy aina globaalin 1 % tarpeisiin

Vaikka koronavirus on varmasti yksi tekijä taantuman ja pörssiromahdusten taustalla, todellisuudessa globaali finanssisektori on edellisestä finanssikriisistä lähtien ollut lähinnä kasvava kupla, jonka puhkeaminen ja uuden finanssikriisin alku on ollut vain ajan kysymys.

Globaalin finanssisektorin koronavirusta laajemmista ongelmmista kertoo myös se, että eilen Yhdysvaltain keskuspankki kertoi tukevansa 1,5 biljoonalla dollarilla pankkien maksukykyä. Tämäkään ilmoitus ei rauhoittanut markkinoita, joten tilanne varmasti kehittyy…

Jälleen on kuitenkin tärkeä huomata miten yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisiin hankkeisiin, kuten perustulo tai ekologinen jälleenrakennus, vaaditaan aina tarkat laskelmat “milläs nämä maksetaan?”. Mutta kun on kyse sijoittajien eli globaalin 1 % harrastukseen liittyvästä harmillisesta ominaispiirteestä, heti löytyy tuhansien miljardien tukipaketit ilman sen suurempia vaikutusarvioita.

Talousdemokratia suosittelee harkitsemaan rahareformia eli 100% reservivaatimuksen asettamista pankeille ja sähköisen rahanluonnin järjestämistä suoraan valtion budjetista tai keskuspankkien toimesta velattomasti. Tämä voisi olla paikallinen ja globaali malli kriisiherkän rahajärjestelmän korjaamiseksi. Toki koronaviruksen aiheuttama tilanne tulee hoitaa omana asianaan.

Hongkongissa kokeillaan kansalaisosinkoa

Hongkongin valtiovarainministeriö otti helikopterirahan / kansalaisosingon käyttöön koronaviruksen aiheuttaman taantuman ehkäisemisessä. Hongkongilaisille täysi-ikäisille jaetaan n. 1200 euron arvosta rahaa. Lisäksi South China Morning Postin mukaan vähävaraisten perheitten etuudet kaksinkertaistetaan, yliopistoon pääsyyn liittyviä maksuja kevennetään ja liiketoiminnalle taataan matalakorkoisia lainoja.

Kuka on seuraava taho, joka jakaa kansalaisosinkoa?

Koronaviruksen aiheuttamat pörssiromahdukset ja taantuman uhat ovat tärkeä muistutus siitä, miten hataralla pohjalla globaali talousjärjestelmä on. Nyt olisikin korkea aika, että varautuminen tuleviin kriiseihin aloitetaan turvaamalla maksujärjestelmä ja ottamalla käyttöön tehokkaampia rahapoliittisia työkaluja. Rahareformi, sähköinen käteinen ja kansalaisosinko voisivat olla kyseisiä keinoja. Positive Money Europe on viimeksi tässä kuussa kannustanut Euroopan keskuspankkia harkitsemaan helikopterirahaa / kansalaisosinkoa.

Jyväskylän Rahaseminaarissa monipuolista keskustelua talouden ydinkysymyksistä

Jyväskylän Talvi ry:n Matti Vesa Volanen avasi tilaisuuden

Torstaina 6.2. osana Työväen kulttuuritapahtuma Jyväskylän Talvea järjestettiin Jyväskylän Aalto-salissa Rahaseminaari. Keskusteluissa painotettiin globaalin talouden kokonaiskuvaa, rahan ja velan yhteyttä, asianmukaisen tiedon merkitystä ja viitattiin Talouspolitiikan arviontineuvoston väittämiin, Euroopan komission ja keskuspankin uusiin tuuliin ja julkisten asioiden kuten rahan ja veden yksityistämisen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.

DI, väitöskirjatutkija, Tommi Elo pohti teknologian mahdollisuuksia rahan tulevaisuudessa.
Talousdemokratian varapuheenjohtaja Valtteri Aaltonen
Raha ei edelleenkään kuulu juuri kenenkään perustietoihin. Kuvassa Glocalities-selvityksestä ja edelliskauden kansanedustajien tiedoista.
Aaltosen mukaan ei ole lainkaan taattua, että taloustiedettä opiskelevalle tarjotaan todellisuuteen perustuva kuvaus pankeista ja rahasta.
Väitöskirjatutkija, Antti Ronkaisen mukaan valtion talouspolitiikan suhteen oleellista ei ole alijäämien kauhistelu vaan keskustelu siitä mihin sitä käytetään.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkäsen mukaan rahoitussektorilla on vallitseva asema yhteiskunnassa.

Tilaisuudessa oli hyvin osallistujia, vaikka samaan aikaan toisaalla pidettiin Jyväskylän kaupungin tilaisuus vesihuollon yksityistämisestä, joka on kerännyt merkittävää huomiota uuden kansalaisaloitteen ja eduskunnassa käydyn keskustelunkin muodossa.

Valtterin esitys on ladattavissa täältä.

Jyväskylän Talvessa rahaseminaari 6.2.2020

Työväen kulttuuritapahtuma Jyväskylän Talvessa järjestetään keskustelutilaisuus otsikolla “Raha – Mitä se on?”. Tilaisuus järjestetään 6.2.2020 klo 16:30-19 Aalto-salissa (Kauppakatu 30, Jyväskylä). Talousdemokratian varapuheenjohtaja Valtteri Aaltonen esitelmöi tilaisuudessa talousdemokratiasta ja yhteiskunnallisen raha-asiantuntijuuden tarpeesta.

Tilasuus löytyy myös Facebookista. Ohessa tilaisuuden ohjelma.

“16.30  Kahvitarjoilu. Tapahtumaan vapaa pääsy.

17.00  Raha – mitä se on?

Seminaarin tavoitteena on käydä läpi viime aikaista 

keskustelua rahan perusluonteesta, sen synnyttämisestä ja käytöstä yksityisten pankkien ja keskuspankkien toiminnassa ja miten se eroaa rahan jokapäiväisestä käytöstä kotitalouksien piirissä.

Siitäkö puhe, mistä pula?

Avaus Matti Vesa Volanen, PsT, Talven hallituksen jäsen.


Mitä raha on?

TTT Elina Pylkkänen, Palkansaajien tutkimuslaitos, johtaja.


€-politiikka ja Suomen talous.

Antti Ronkainen, väitöskirjatutkija, HY.


Uusi teknologia ja uudet rahan muodot.

Tommi Elo, Tohtorikoulutettava tutkija, tietotekniikan DI, Aalto Yliopisto.

  
Talousdemokratia – Raha-asiantuntijuutta kaikille. 

Valtteri Aaltonen, Talousdemokratia ry, vpj.

​Keskustelu ja yhteenveto.”

Valtterin esitys on ladattavissa oheisesta linkistä. Kaikkia dioja ei käsitelty tilaisuudessa mutta herättää toivottavasti lisäpohdintaa.

Talousdemokratia luo yhteyksiä

Talousdemokratian tuore puheenjohtaja Konsta Nylander kävi perjantaina 24.1. Kestävän talouspolitiikan seuran tilaisuudessa pitämässä esitelmän aiheesta “Kestävä talouskasvu ja kestävä velkaantuminen”. Paikalla oli myös Vihreiden kansanedustaja Mari Holopainen. Tilaisuudessa käytiin läpi uusimpia tutkimuksia, joiden mukaan maapallon resurssienkulutusta olisi mahdotonta erottaa talouskasvusta ja siten vihreä talouskasvu olisi väärä tavoite.

kuvia Kestävän Talouspolitiikan seuran tilaisuudesta 24.1.2020

Talouskasvusta luopuminen on siis välttämätöntä. Keskeisessä asemassa on myös rahan syntyminen pankkilainoja myönnettäessä, joka korkovaikutuksen takia myös vaatii talouskasvua. Nylander esitteli myös vaihtoehtoja rahajärjestelmällemme ja tarjosi ratkaisuksi tietenkin Talousdemokratian ajamaa rahareformia. Tämän pohjalta saatiin aikaiseksi vilkasta ja hedelmällistä keskustelua, joka toivottavasti johtaa jatkossa myös muihin tapahtumiin ja kontakteihin. Lopuksi pohdittiin yhdessä myös ensimmäisiä askelia rahareformin suhteen, koska koko muutos kerralla lienee poliittisesti hyvin vaikeaa. Kaikkien kansalaisten keskuspankkitili ja sähköinen käteinen nousivat ensisijaisiksi vaihtoehdoiksi.

Nylanderin esitelmä on ladattavissa oheisesta linkistä:

Tutkimus: Pankkien velkarahanluonti nostaa asumisen hintaa

Suomen Pankin johtavan neuvonantajan Kari Takalan mukaan pankkien luotonanto on asuntohintojen nousun taustalla.

Talous & Yhteiskunta -lehden joulukuussa 2019 julkaistussa lehdessä Takala summaa:

“Pelkistetysti syy asuntohintojen nousulle on se, että lyhyellä aikavälillä asuntojen likimain kiinteän tarjonnan markkinoilla asuntoluottojen kasvu mahdollistaa asuntokysynnän purkautumisen, jonka voi tasapainottaa vain asuntohintojen nousu. Näitä kysyntäsokkeja syntyy asuntomarkkinoille juuri rahoituksesta, koska asuntokaupoissa käytetään runsaasti velkarahoitusta. — Luototus nostaa asuntohintoja ja siten velkaantumista. Luotonanto synnyttää talouteen uutta rahaa ja ostovoimaa, kun taas kuoletukset poistavat rahaa taloudesta.” (Takala, 2019, s. 52)

Lisäksi hänen mukaansa “Neoklassiset taloustieteilijät ovat halunneet selittää kotitalouksien asuntovelkaantumista korkeilla asuntohinnoilla, joka johtuu liikakysynnästä, mutta kausaalisuus kulkee juuri päinvastaiseen suuntaan eli luotonannon kiihtymisestä neliöhintoihin. Käytännössä vain luotonanto voi laukaista kysynnän kasvun.” (Takala, 2019, s. 53)

Takalan mukaan tämä kehitys on kiihtynyt erityisesti verotuksen takia. Keväällä 1998 euroon liittymisen takia Suomessa poistettiin asuntoluottojen 1,6 prosentin leimavero, jonka myötä pankkien välinen asuntoluottokilpailu kiihtyi ja korkomarginaalit kaventuivat (Takala, 2019, s. 54).

Tarkemmin katsottuna asumismuotojen erilainen verokohtelu Suomessa yllyttää asuntovelkaantumiseen: “Suomessa keskeinen keino rikastua on mielletty omistusasunnon hankkimiseksi. Sitä hillitsee tehokkaasti vain se, että veroedut ja liikakysyntä ovat nostaneet luototuksen avulla asuntojen neliöhinnat korkealle. Kallistuneet sijoitusasunnot pyritään vielä maksattamaan vuokralaisilla, ja asumistuen kautta myös veronmaksajat osallistuvat tämän tuoton varmistamiseen.” (Takala, 2019, s. 55)

Takalan mukaan velkaantumiseen yllyttävään asuntopolitiikkaan ei ole helppoja ratkaisuja, mutta esimerkiksi vuokralaisille sallittu asunnon bruttovuokran ja yhtiövastikkeen kokoinen verovähennys voisi tasapainottaa tilannetta (2019, s. 56). Perimmäisen ongelman ratkaisemiseksi pankkien asuntoluototusta ja kotitalouksien velkaantumismahdollisuuksia olisi rajoitettava (2019, s. 56).


Talousdemokratia ry luki Takalan artikkelin (joka ei välttämättä edusta tässä Suomen Pankin näkemyksiä) ilolla ja pitää siinä nostettuja näkökulmia erittäin huomionarvoisina.

Pankkien luoma velkaraha päätyy todella suurimmaksi osaksi asuntomarkkinoille nostaen asumisen hintaa, mikä jättää keskimääräiselle suomalaiselle vuodesta toiseen vähemmän rahaa muuhun elämiseen, kuten Takalan kuvioistakin (s. 55) näkee.

Takala viittaa tekstissään (s. 54) mm. Martin Wolfin, Mervyn Kingin ja Steve Keenin argumentointiin, että pankkien omavaraisuusaste pitäisi olla korkeampi, jopa 100 % kuten Talousdemokratia ja kansainvälinen rahareformiliikekin ehdottaa.

Haaste kuitenkin on, että yleinen ilmapiiri pitää omistusasumista keinona vaurastua ja rahareformin toteuttaminen eli pankkien luotonannosta luopuminen johtaisi väistämättä siirtymävaiheeseen, jossa asuntolainoja ei saisi lainkaan yhtä dynaamisesti kuin aiemmin. Lisäksi asunnonomistajat ja asuntolainalaiset olisivat varmasti varpaillaan asuntojensa arvon mahdollisista heilahduksista.

Kuten Valtiovarainministeriön ehdottamiin keinoihin hillitä kotitalouksien velkaantumista antamassamme lausunnossa vetoamme: kokonaisvaltainen talouden toiminnan ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeätä velkaantumisen hillitsemiseen pyrkimisessä. Julkisen sektorin on toimillaan turvattava yksityisen sektorin velkaantumisen hillitsemisestä johtuva liikkeelläolevan rahan väheneminen, jottei ajauduta uusiin talouden taantumiin. Lisäksi olisi suotavaa, että asumisesta tulisi enemmän kansalaisoikeus kuin spekulointia ja unelma rikastumisesta, mutta muutoin jätämme asuntopolitiikan kehittämisehdotukset alan asiantuntijoille.

Takalan teksti on kokonaisuudessaan arvokasta asiaa asumisesta, pankkien yhteiskunnallisesta roolista, taloustieteen tilasta ja politiikasta. Suosittelemme kaikkia lukemaan ja jakamaan tätä tekstiä.

Talousdemokratian lausunto koskien keinoja hillitä kotitalouksien velkaantumista

Syksyllä 2019 Valtiovarainmisteriö ehdotti kotitalouksien velkaantumisen hillitsemiseksi keinoja, jotka perustuvat luoton enimmäismääriin, lyhennysvelvoitteeseen ja lainan enimmäispituuteen. Tarkemmin tavoitteena on hillitä liiallista luotonantoa kotitalouksille ja taloyhtiöille, edistää asiakkaansuojaa luottomarkkinoilla sekä parantaa muun kuluttajaluotonannon valvontaa.

Taloudemokratia korosti lausunnossaan rahajärjestelmän kokonaiskuvan ymmärtämisen merkitystä kyseisten sinänsä arvokkaiden pyrkimysten edistämisessä:

“Lausuntomme päämäärä on varmistaa, että työryhmä ja kyseessä oleva lainsäädäntötyö on perehtynyt rahajärjestelmän toimintaan huolellisesti tiedostaen, että velkaantuminen on ainoa tapa luoda rahaa nykyjärjestelmässä. Raha on velkaa. Jos pankkilainojen määrä vähenee, vähenee myös rahan määrä. Jonkun on siis oltava velkaa, jotta taloudessa olisi rahaa kierrossa. Jos yksityisen sektorin velkaantumisesta ollaan huolissaan, tarkoittaa se sitä, että velka ja varallisuus ovat jakautunut epätasaisesti ja/tai julkisen sektorin velanotto ja yksityiselle sektorille kulutetun rahan määrä on liian pieni. Nykyisen rahajärjestelmän kannalta parempia keinoja lievittää yksityisen sektorin velkaantumista ovat taloudellisen eriarvoisuuden pienentäminen ja julkisen sektorin velanoton lisääminen.

Kestävin tapa vaikuttaa yksityisen sektorin velkaantumiseen olisi rahareformin läpivieminen, niin että rahaa ei enää syntyisi pankkilainojen myöntämisen yhteydessä. Kun rahan määrä ei olisi enää riippuvainen velasta, voitaisiin yksityisen sektorin velkaantumiseen puuttua keinoilla, jotka tämänhetkisen rahajärjestelmän kanssa vähentäisivät rahan määrää kierrossa (esimerkiksi Valtiovarainministeriön kyseessä olevat ehdotukset) ja joita ei ole talouden kannalta järkevää tehdä nykyjärjestelmän ja vallitsevien käytäntöjen puitteissa. ” Lue koko lausunto.

Säädösvalmistelun on tarkoitus tulla eduskunnan käsittelyyn vuoden 2020 aikana.