Ruotsin ”Positive Money”, eli ”Positiva Pengar”, järjesti eilen 21.2.2021 huippumielenkiintoisen webinaarin rahanluonnista ja vähän muistakin makrotalousaiheista. Esiintyjänä oli kuuluisa austraalialainen velkakriisitutkija prof. Steve Keen. Porukkaa langoilla webinaaria seuraamassa oli n. 230.
Oheessa keskeisiä poimintojani luennosta:
Yleisimmät raha- ja rahajärjestelmäkäsitykset
Keenin mukaan valtavirtaiset ekonomistit pitävät rahaa (niukkuus)hyödykkeenä, jota pankit välittävät tallettajilta rahan tarvitsijoille (financial intermediation). Valtiot puolestaan rahoittavat alijäämänsä lainaamalla rahaa yksityiseltä sektorilta. Tämä teoria saa tukea mm. talousnobelisti Paul Krugmanilta sekä Fedin ex-pj:ltä Ben Bernankelta.
Toinen yleinen käsitys on se, että keskuspankit voivat säädellä pankkien rahanluontia vähimmäisvarantovaatimuksen avulla (”fractional reserve system”) ts. keskuspankin tallettamat reservit moninkertaistuvat pankkijärjestelmässä pankkien luotonluonnin kautta (”money multiplier model”).
Todellisuudessa kaikki raha syntyy tietysti yksityisistä ja julkisista velkasuhteista Alfred Michel-Innesin luottorahateorian (”Credit Theory of Money”) mukaisesti.
Keenin mukaan keskuspankeista oikea rahakäsitys, eli rahan syntyminen velkasuhteista, on ainoastaan Englannin (BoE) ja Saksan keskuspankeilla (Bundesbank):
BoE: ”Money Creation in the Modern Economy”:
“Commercial [i.e. high-street] banks create money, in the form of bank deposits, by making new loans. When a bank makes a loan, for example to someone taking out a mortgage to buy a house, it does not typically do so by giving them thousands of pounds worth of banknotes. Instead, it credits their bank account with a bank deposit of the size of the mortgage. At that moment, new money is created.”
Itse olen löytänyt korrektin rahanluontikuvaksen myös Kanadan parlamentin sivuilta: ”How the Bank of Canada Creates Money for the Federal Government: Operational and Legal Aspects”. Kanadan keskuspankin (BoC) rahakäsitystä en sensijaan tiedä.
Rahanluonnin kuvaus tasemallin avulla
Seuraavaksi prof Keen kumosi oman tasemallinsa avulla hyödykerahateorian, sekä esitti kuinka tilirahaa syntyy pankkiluotoista ja vastaavasti keskuspankkirahaa valtion alijäämistä.
Valitettavasti Keenin käyttämä tase-esitysmuoto ei ollut sopiva webinaariesitykseen. Mutta onneksi Youtubessa on Keenin toinen luento, jossa esitysmuoto on selkeämpi. Ao. videolla esitetään ensin valtion rahanluonti, sitten pankkien rahanluonti, karkea kokonaiskysynnän laskentakaava ja lopuksi vielä luotonluonnin vaikutukset työllisyyteen, sekä asuntojen hintatasoon (UK:ssa).
Velkakriisit
Keenin velka-anlyysit perustuva Hyman Minskyn ”Financial Instability Hypotesis” -teoriaan. Teorian pohjalta hän on kehittänyt Minsky-ohjelmiston, jonka avulla voi simuloida velkaantumisen vaikutusta kansantalouteen. Ohjelmisto on ladattavissa SourceForge-sivustolta, ja se tuottaa oheisen kaltaisia diagrammeja:
Keenin mukaan velkakriisit syntyvät velkaantumisen ylittäessä BKT:n kasvun. Erityisesti pankkien luomat asset-luotot ovat suuri taloutta epävakauttava tekijä. Suurin osa asset-luotoista on asuntoluottoja.
Keen odottaa USA:ssa syntyvän epävakautta, kun koronan vuoksi tehdyt poikkeustoimet loppuvat, kuten velan lyhennysten lykkäykset ja helpotukset vuokralaisille.
Velkakriisien historiasta kiinnostuneille hän suositteli amerikkalaisen ex-pankkiirin Richard Vaguen teosta: ”A Brief History of Doom”.
Reformeja
Prof. Keen kannattaa keskuspankkitilien avaamista kaikille. Sen lisäksi pankkien luotonluontia tulisi rajoittaa. Yksi Keenin tarjoama malli on asuntoluottojen rajaaminen niin, että maksimi asuntoluotto olisi esim. 10x ostettavan asunnon arvioitu vuosivuokratuotto (”Property Income Limited Leverage” (PILL)).
Yritysten luototusta Keen helpottaisi niin, että pankit saisivat myönnetyn luoton vakuudeksi vähemmistöosuuden yrityksestä, eli ne voisivat toimia, kuten riskisijoittajat toimivat nykyisin (venture capitalists).
Prof. Keen suosisi pieniä aluepankkeja suurten pankkien sijaan, aivan kuten saksalainen prof Richard Werner on esittänyt.
Yksityisen velan suhde BKT:hen tulisi ottaa samanalaiseksi talouden kuntomittariksi, kuten inflaatio ja työttömyys.
Webinaari (21.02.2021)
More from Keen: ”Can we avoid another financial crisis?”
”Kansanpainos” Steve Keenin suositusta, mutta raskaslukuisesta ”Debunking Economics” -kirjasta (129s), josta referaattini täällä.
Summa summarum rahanluonti:
Eli kuten Keen sen toteaa: Valtavirtaekonomistit eivät ymmärrä sen koommin niin yksityistä, kuin julkistakaan rahanluontia.
by Jari Rutanen (2021)