Yleistä
”Johdatus moderniin rahateoriaan” on ensimmäinen suomenkielinen modernia rahateoriaa, eli ns. uuschartalismia, käsittelevä teos (47s.). Se on käännös Dr Dirk Ehntsin saksankielisestä alkuperäisteoksesta: ”Modern Monetary Theory – Eine Einfuhrung” (Springer Gabler, 2021), joka oli ensimmäinen saksankielinen MMT:n perusteita käsittelevä teos. Lisäksi Dr Ehnts on jo aiemmin julkaissut kattavan, euroalueelle sovitetun MMT-teoksen: ”Modern Monetary Theory and European Macroeconomics” (Routledge, 2017)
Nykyaikainen rahajärjestelmä (>1971) on ns. fiat-luotto-järjestelmä, jossa valtiot luovat fiat-rahaa (keskuspankkirahaa) ja pankit luottorahaa (tilirahaa). Dr Ehntsin kirja käsittelee ainoastaan fiat-rahaa. Luottorahajärjestelmän kuvaus löytyy Ville IIvarisen kirjasta: ”RAHA – Mitä sen todella on ja mitä sen tulisi olla?” (Into, 2014).
Kirjassa esitetään fiat-järjestelmän ja kansantalouden perusteet sekä annetaan talouspoliittisia suosituksia, kuten työtakuu (”Job Guarantee”).
Fiat-historia lyhyesti
Fiat-rahajärjestelmässä valtio ei lupaa luomansa rahan vastineeksi mitään muuta kuin hyväksyä sen verojen maksamiseen. Näinollen esim. fyysisen keskuspankkirahan, eli kolikoiden ja seteleiden, voidaan ajatella olevan kuvainnollisia veronmaksupoletteja ja -lipukkeita. Raha on aina velkakirja ja keskuspankkirahan osalta ko. velkakirja on valtion lupaus hyvittää veroja siihen merkityllä summalla.
Jo antiikin metallirahajärjestelmät olivat fiat-järjestelmiä. Prof. Mary Mellorin mukaan Länsi-Rooman hajottua fiat-metallirahat poistuivat käytöstä Euroopassa ja palasivat vasta Kaarle Suuren aikana (v.742-814). Kehityksen kohti nykyaikaista fiat-järjestelmää prof. Mellor katsoo alkaneen v.1694, jolloin (tuolloin yksityisomisteinen) Bank of England (BoE) myönsi Englannin hallitukselle parlamentin, eli käytännössä veronmaksajien, takaaman lainan.
Erilaisten fiat-kokeilujen jälkeen siirryttiin länsimaissa vielä ns. klassiseen kultakantaan (n. 1850-1914), maailmansotien välisenä aikana jälleen fiat-rahoihin ja toisen maailmansodan jälkeen osittaiseen kultakantaan, eli ns. ”Bretton Woods” -järjestelmään (englanniksi myös: ”Dollar Exchange Standard”). Lopulta Richard Nixon halusi eroon kultakannan aiheuttamasta USA:n liittovaltion rahoitusrajoitteesta rahoittaakseen sodankäynnin Vietnamissa ja poisti dollarin vaihdettavuuden kultaan v.1971, jonka seurauksena siirryttiin modernin fiat-rahan aikakauteen.
Fiat-järjestelmän toimintaperiaate ymmärrettiin perusteellisesti kuitenkin vasta MMT:n fiat-kuvauksen syntymisen myötä (1995). MMT-koostuu erilaisista vanhoista raha- ja talousteorioista viimeisen n. 100v ajalta, jotka on koostettu yhtenäiseksi, nykyaikaisen fiat-järjestelmän toimintaa kuvaavaksi, teoriaksi. Alkuperäiseen MMT-työryhmään kuuluivat mm.: Randall Wray, Bill Mitchell ja Warren Mosler.
Ansaitut kiitokset!
”Johdatus moderniin rahateoriaan” -käännöskirja on syntynyt usean henkilön yhteistyönä, josta kiitokset kuuluvat:
Dr Ehntsille luvasta kääntää ja julkaista kirja korvauksetta, Positiva Pengarin Jussi Oralle käännösluvan pyytämisestä Dr Ehntsiltä, Jarno Lehtolalle käännökseni oikuluvusta ja julkaisukelpoiseksi saattamisesta, sekä Sussa Björkholmille lopputuloksen terävästä kommentoinnista. Luonnollisesti vastuu jäljelle jääneistä virheistä on kuitenkin yksinomaan minulla.
..ja toivomus:
Toivottavasti tämä kirja on osaltaan herättämässä sellaista keskustelua, jonka lopputuloksena talouspolitiikkamme joskus tulevaisuudessa perustuu korrektiin ymmärrykseen fiat-järjestelmän toiminnasta.
by Jari Rutanen (2022)