Velkarahajärjestelmästä asiaa – HS, Graeber, velka ja digieuro

Syksyllä 2020 koronakriisi ei ole näyttänyt taittumisen merkkejä ja valtioiden rooli yhteiskunnan ylläpitäjänä epävarmoina aikoina on tarkoittanut alijäämäisiä budjetteja kaikkialla maailmassa. Tästä syystä valtion velkaantuminen on herättänyt paljon keskustelua.

Onkin ollut virkistävää huomata, että esimerkiksi Helsingin Sanomissa ollaan tehty kiitettävää journalismia. Elokuussa julkaisussa HS Teema -lehdessä oli aiheena Raha, johon Marko Junkkari kirjoitti hyvän jutun rahan historiasta ja Paavo Teittinen haastatteli Patrizio Lainàa ja Vesa Vihriälää valtioiden taloudenpidon uusista konsteista.

Elokuussa uutisoitiin myös avoimesti siitä, että Suomen Pankilla on kolmasosa Suomen valtion velasta.

Elo-syyskuun taite oli käänteentekevää aikaa rahaan ja velkaan liittyen. Elokuun viimeisenä päivänä Financial Times julkaisi kansainvälisen talousvaikuttajajoukon tekstin, jossa suositeltiin rahareformin toteuttamista. Talousdemokratian entinen puheenjohtaja Patrizio Lainà oli yksi kirjoittajista.

Toinen maailmaa ravisuttanut uutinen oli antropologian professori David Graeberin kuolema 2.9.2020. Hänen velkaa, byrokratiaa ja ”lehmänpaskatyötä” käsittelevät kirjansa ovat inspiroineet lukemattomia ihmisiä, myös Talousdemokratian piirissä. Graeber oli myös aikanaan mukana Occypy Wall Street -liikkeessä ja on kuulema ”We are the 99%” sloganin ”99%” osuudesta vastuussa. Hänen kirjansa ”Debt: the first 5000 years” on tärkeä opus rahareformiliikkeen viestin kannalta. Talousdemokratia suositteleekin kaikkia lukemaan tai palaamaan tämän kirjan äärelle. Graeberin kirjoja voi olla vaikea ostaa tai lainata tällä hetkellä, mutta esimerkiksi niin & näin on suomentanut Graeberin saman nimisen artikkelin, jossa tiivistyy kirjan viesti (syksyllä 2020 äänikirjapalvelu Nextorystä ja Storytelistä löytyi Graeberin Debt ja Bullshit Jobs). Talousdemokratian mukaan ainoa oikea tapa kunnioittaa Graeberin muistoa olisi globaali velka-armahdus.

Graeber on ollut myös ensimmäisiä akateemikkoja, jotka ovat julkisesti kannattaneet helikopterirahaa keskuspankkien QE-ohjelmien sijaan.

Syyskuun puolivälissä Vasemmistonuoret jatkoivat talousdemokratian periaatteiden jalkauttamista omaan viestiinsä sitomalla rahareformin osaksi Ekososialistista pamfleettiaan.

Samoihin aikoihin valtioiden ja keskuspankkien vahvaa talouspoliittista roolia korostettiin Ulkopolitiikka-lehden artikkelissa ”Koronakriisi avasi valtioiden rahahanat — lankeaako lasku keskuspankeille?”. 27.9.2020 Helsingin Sanomat linjasivat pääkirjoituksessaan, että ”Maailma pyörii nyt velan ympärillä, mutta vielä emme tiedä mihin uusi ajattelutapa meidät vie”, ja The Guardian suositteli Euroopan Unionia sallimaan valtioiden suoran keskuspankkirahoituksen ja höllentämään valtioiden alijäämärajoituksia. Myös tutkija Antti Ronkainen on osallistunut keskusteluun varoittamalla Japanin tiestä, jossa keskuspankin löysä rahapolitiikka ja valtion kireä finanssipolitiikka (vrt. EU:n alijäämärajoitukset) ovat ylläpitäneet taloudellista pysähtyneisyyden aikakautta Japanissa jo 90-luvulta lähtien.

Lisäksi Talousdemokratia oli lokakuun alussa mukana vaatimassa läpinäkyvyyttä rahoitusalan sääntelyyn EU:ssa.

Syys-lokakuun vaihteessa Euroopan keskuspankki teki tärkeitä avauksia rahoitusalan ympäristövastuun edistämisessä ja digitaalisen euron selvityksessä.

Tämä vuosi on ollut mullistava Talousdemokratian kannalta. Valtion taloudenpidossa on otettu tärkeitä askelia oikeaan suuntaan ja keskustelua on käyty suorasta keskuspankkirahoituksesta, alijäämärajoituksista luopumisesta, helikopterirahasta ja velkojen anteeksiantamisesta.

Vuosi 2020 alkaa kohta olla lopuillaan, mutta tahti tuskin hiipuu. Talousdemokratia on koronakriisistä huolimatta ottanut yhteyttä eduskuntaryhmiin ja tarkoitus on tuoda eduskuntaan ymmärrystä ainakin suoran keskuspankkirahoituksen merkityksestä Suomen ja Euroopan toivoa luovan tulevaisuuden kannalta. Toisaalta Yhdysvaltain presidentinvaalit ja huoli planeetan ekosysteemeistä voivat saada yllättäviäkin asioita aikaan.