Tiivistelmä
Professori Hansen keskustelee yhdestä yhteiskuntamme tärkeimmistä aiheista: Kuinka valtiontalous oikeasti toimii ja hyödynnämmekö me sen tarjoamia mahdollisuuksia parhaalla mahdollisella tavalla?
Webinaari käsittelee valtiontalouden menokehystä ja kysymys, jota pohdimme on: ”Onko meillä varaa tulevaisuuteen”. Prof. Hansen kertoo niistä negatiivisista vaikutuksista, joita valtiontalouden menokehyksellä on elämäämme ja yhteiskuntaamme.
Valtiontalouden menokehys säätelee sitä kuinka paljon valtion on mahdollista luoda (keskuspankki)rahaa ja velkaantua. Menokehyksen käyttö perustuu sille ajatukselle, että valtion tulee rahoittaa menonsa verotuksen avulla. Kehyksen seurauksena kotitaloudet ja yritykset joutuvat velkaantumaan, jotta talous pysyisi käynnissä.
Samanaikaisesti tulee kuntien ja alueiden leikata kuluja tärkeistä palveluistaan, kuten hoidosta, koulutuksesta ja sosiaalipalveluista. Tällaisen politiikan jatkaminen ei ole kestävää. Tuloksena tulee olemaan entistä kahtiajakautuneempi yhteiskunta, mikä vaurioittaa sekä ihmisiä, että luontoa.
Menokehyksen (oletettu) tavoite on valtiontalouden kestävyys. Toisin sanoen: ”vastuullinen valtiontalouden hoito” tai ”säästää pahanpäivän varalle”, kuten valtionvarainministerimme Magdalena Andersson asian ilmaisee.
Menokehysajattelussa oletetaan, että valtiontalous toimii kuten kotitalous tai yritystalous. Tässä ajattelutavassa valtiontalouden ylijäämät ja alijäämät ovat keskiössä: Kehyksen tehtävä on rajoittaa valtion menoja ja velkaantumista, jotta valtio voisi aina maksaa laskunsa velkaannuttamatta tulevia sukupolvia.
Mutta onko korrektia verrata Ruotsia yritys- tai kotitalouksiin, kun kuitenkin se on itsenäinen valtio, jolla on oma valuutta: Ruotsin kruunu? Onko ”pahanpäivän varalle” säästäminen oikeasti kestävä finanssipoliittinen rajoite, joka on myös hyväksi meille kaikille? Vai pitäiskö rajoitteena kuitenkin olla jokin muu, kuten esim. valtion kulutuksen mahdollisesti aiheuttama inflaatio tai deflaatio? Näihin kysymyksiin meidän olisi saatava selvyys, jotta tietäisimme talouspolitiikan todelliset rajoitteet ja voisimme rakentaa hyvän yhteiskunnan meille kaikille.
Prof. Hansenin esitelmästä pidettiin hyvin paljon: Se oli hyvin yksinkertainen ja selkeä. Lisäksi n. 90% osallistujista oli lopulta sitä meiltä, että menokehystä tulisi muuttaa. Prof. Hansen näytti havainnollisesti sen mitä haitallisia vaikutuksia menokehyksellä on ihmisten elämälle ja koko yhteiskunnalle.
Hokemat: ”Vastuullinen valtiontalouden hoito” tai ”säästää pahanpäivän varalle”, kuten valtionvarainministerimme sanoo, perustuvat tietämättömyydelle siitä, kuinka valtiontalous ja valtiorahajärjestelmä toimivat. Prof. Hansenin mukaan valtion rahanluonti on se helpoin osuus valtiontalouden hoidosta. Reaalisten resurssien rajallisuus ja yhteiskunnan varsinainen rakentamistyö ovat se haastavampi osuus. Lopulta reaalitaloudellisen kokonaisuuden toimivuus on se, joka tuottaa todellisen hyvinvointimme.
Q&A -osio:
53 mins: ”Menokehyksen poistamisen/joustamisen vaikutus inflaatioon ja ekologiseen kestävyyteen?”
59 mins: Miten rahanluonti tapahtuu ja miten se vaikuttaa reaalitalouteen?
1:03 h: Miten menokehystä perustellaan ja miksi vasta koronapandemia sai sen joustamaan?
1:10 h: Jos menokehyksestä joustetaan/poistetaan, niin tarvitaanko silloin edes verojakaan?
1:16 h: Esitelmän sisältö vastaa Stephanie Keltonin kirjan: ”The deficit myth/ Underskotssmyten” sanomaa, joka vaikuttaa itsestäänselvältä, mutta miksi poliitikot/ekonomistit eivät vaikuta ymmärtävän sitä?
1:20 h: Onko ylijäämiä tavoittelevan talouspolitiikan tarkoitus rikastuttaa rikkaita?
Prof. Peo Hansen
Peo Hansen är professor i statsvetenskap vid Institutet för Forskning om Migration, Etnicitet och Samhälle (REMESO), Linköpings universitet.
Han har bland annat skrivit böckerna:
The Politics of European Citizenship (samförf. med Sandy Hager, 2012) och Eurafrica: The Untold History of European Integration and Colonialism (samförf. med Stefan Jonsson, 2014).
I mars i år kom han ut med boken: A Modern Migration Theory: An Alternative Economic Approach to Failed EU Policy.
Sanastoa
Finanspolitiska ramverk = valtiontalouden menokehys
Sunda finanser = ”sound finace” = ”vastuullinen valtiontalouden hoito”
Tillgångs inflation = asset-inflaatio = omaisuusarvojen kohoaminen