Keskuspankkirahoitus

Valtion keskuspankkirahoituksella tarkoitetaan sitä, että valtio voi halutessaan lainata rahaa suoraan omasta keskuspankistaan. Rahan luonnista koituvat hyödyt menisivät edelleen suurimmaksi osaksi pankeille, mutta keskuspankkirahoituksen myötä valtio ei olisi enää riippuvainen yksityisistä rahoitusmarkkinoista. Esimerkiksi euroalueella valtioiden keskuspankkirahoitus on kielletty.

Keskuspankkirahoituksen sallimisen etuna on, ettei valtio voisi enää ajautua maksukyvyttömyyteen eli konkurssiin. Keskuspankki voisi halutessaan asettaa ylärajan valtionvelan koroille, jolloin valtionvelan korot olisivat aina hallinnassa. Eurokriisi on osoittanut, miten vaarallista on olla turvaamatta valtion maksukykyä kaikissa tilanteissa.

Kun valtio ei voi ajautua konkurssiin eikä sen velan koroilla ole uhkana riistäytyä käsistä, parantaa keskuspankkirahoituksen salliminen myös demokraattisia vaikutusmahdollisuuksia. Tällöin valtion maksukyky ei enää sanele reunaehtoja poliittiselle päätöksenteolle.

Lisäksi valtionvelan korot palautuisivat takaisin valtiolle. Valtion ei tarvitsisi samassa määrin velkaantua ja maksaa korkoa yksityisille sijoittajille. Esimerkiksi jos valtio olisi velkaantunut ainoastaan itselleen vuosina 1990-2014, olisi valtiolla velkaa 78 % vähemmän (95 mrd euron sijasta ainoastaan 21 mrd euroa).

Koronakriisin myötä suora keskuspankkirahoitus saa huomiota

COVID-19 pandemian aiheuttamien taloudellisten haasteiden myötä keväällä 2020 suoran valtion keskuspankkirahoituksen mahdollistamisen merkitys sai tilaa talouspoliittisessa keskustelussa. Englannissa avattiin valtion suoran keskuspankkirahoituksen mahdollisuus ja samaa on vaadittu myös Euroopassa, mutta tämä on tavalla tai toisella ristiriidassa vallitsevien sopimusten ja lainsäädännön kanssa.

Talousdemokratian puheenjohtaja Konsta Nylander ja Helsingin yliopiston tutkijatohtori Ilkka Kärrylä kirjoittivat 6.5.2020 vieraskynän Helsingin Sanomiin otsikolla “EKP:n rahoitus voisi avata EU:lle tien umpikujasta”. Tekstin voi lukea kokonaisuudessaan Talousdemokratian Twitteristä:

Viimeisimpänä professori Päivi Leino-Sandberg ja professori Vesa Vihriälä ilmoittivat blogikirjoituksessaan 23.5. kannattavansa suoran keskuspankkirahoituksen sallimista. Raha ja Talous -blogistakin tuttu VTT Lauri Holappa väitteli tiistaina 26.5. aiheenaan keskuspankkirahoituksen vastustamisen talousteoreettiset virheet. Kansan Uutiset haastattelivat Holappaa aiheesta.

Opetusministeri (vas.) Li Andersson kertoi blogikirjoituksessaan toukokuun lopulla Vasemmistoliiton kannattavan suoraa keskuspankkirahoitusta ja velkojen osittaista mitätöimistä, jos ne vain olisivat poliittisesti mahdollisia. Myös Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen esitti samana viikonloppuna blogikirjoituksessaan kannattavansa suoran keskuspankkirahoituksen sallimista rajoitetuissa olosuhteissa.