Sähköinen käteinen

Keskuspankkireservit ovat käteisen sähköinen muoto, jota voi pitää hallussa ainoastaan keskuspankissa olevalla tilillä. Nykyisin lähinnä pankeilla ja valtiolla on tili keskuspankissa. Keskuspankkitilin avaamisen salliminen kaikille mahdollistaa jokaiselle keskuspankkireservien hallussapitämisen. Koska pankit voisivat edelleen luoda rahaa, sähköinen käteinen on käytännössä rahareformin kevytversio.

Sähköisessä käteisessä on monia etuja. Se mahdollistaa laillisen maksuvälineen hallussapitämisen sähköisessä muodossa (nykyisin käteinen vain fyysisessä muodossa). Kenenkään ei tarvitse rahoittaa pankin toimintaa vasten tahtoaan. Pankkien kyky luoda uutta rahaa heikkenee. Pankkien pelastuspaketeista ja talletussuojasta voidaan luopua. Maksujärjestelmä on vakaammalla pohjalla. Lisäksi tilisiirrot ja maksaminen nopeutuvat.

Sähköistä käteistä on ehdottanut esimerkiksi Nobel-palkinnon saanut James Tobin, joka on kuuluisa valuutanvaihtoverosta eli ns. Tobinin verosta. Britannia on jo sitoutunut ja ainakin Ruotsi, Tanska, Norja harkitsevat vakavasti sähköisen käteisen liikkeelle laskemista lähitulevaisuudessa.

Ruotsissa sähköisen käteisen kokeilu aloitettiin vuonna 2020. Facebookin suunnitelmat Libra-valuutasta on kiihdyttänyt toimia kohti julkisten tahojen järjestämää sähköistä käteistä kaikkialla maailmassa.

Lokakuussa 2020 Euroopan keskuspankki julkisti tutkivansa digitaalisen euron mahdollisuuksia.  EKP:n mukaan digitaalinen euro ei korvaisi fyysistä käteistä vaan se olisi sen digitaalinen vaihtoehto ja täydentäjä digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Ja esimerkiksi Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki on pitänyt mahdollisena, että digieurolla voisi olla merkitystä EKP:n rahapolitiikassa esimerkiksi korkojen sääntelyn osalta.

Talousdemokratia ja Positive Money Europe ovat aktiivisia osapuolia digieuroa koskevassa keskustelussa, mutta kaikki EU:n kansalaiset voivat antaa kommenttinsa digieuroon liittyen 12.1.2021 asti.

Katso esitelmä sähköisestä käteisestä (diat ladattavissa pptx ja pdf):