Fedin puhaltama massiivinen velka/asset-kupla

Alustusta

Nykyinen, virheellisesti totetutettu, länsimainen rahajärjestelmä johtaa automaattisesti yksityisen sektorin ylivelkaantumiseen ja sitä kautta alati toistuviin pankki- ja finanssikriiseihin. Viimeksi v.2008 romahtivat USA:n ns. subprime-asunto(roska)velkakirjat kaataen mm. “Lehman Brothers” ja “Bear Stearns” -pankit.

Koko globaali pankki- ja finanssijärjestelmä oli tällöin suuressa vaarassa kaatua, sillä kaikki suuret globaalit pankit ja sijoitus+eläke-rahastot ovat monin eri sidoksin tiukasti kytkeytyneet toisiinsa.


Fed on tukenut suorilla väliintuloillaan USA:n pankki- ja finanssisektoria jo v.1998 lähtien, jolloin se pelasti LTCM-hedge-rahaston omalla väliintulollaan. Dotcom-pörssiromahdukseen Fed reagoi pudottamalla ohjauskorkoa reippaasti. Subprime-kriisin yhteydessä Fed osti sadoilla miljoonilla subprime-velkakirjoja pankkien ja rahastojen taseista korjaten niiden likviditetti- ja vakavaraisuustilanteen.

Fedin väliintuloista johtuen huonot velat eivät ole missään vaiheessa täysin poistuneet taloudesta. Taantumien ja lamojen nimenomainen tarkoitus on poistaa huono velka talouden rattaista ja vapauttaa sen sitomat resurssit parempaan käyttöön.

Lisäksi Fedin ja muiden keskuspankkien tukioperaatiot ovat lisänneet riskinottoa markkinoilla ja aiheuttaaneet jättimäisen globaalin asset/velka-kuplan.

Finanssikriisin v.2008 jälkeen globaali velka on kasvanut jälleen uuteen ennätykseen (Kuva 1).

Kuva 1: Global debt to gdp 2013-2020 (Kuva: Reuters)

Velka/asset-kuplan “tekninen toteutus”

Fedin nollakorkopolitiikka, ja treasury-valtionvelkakirjojen (*) korkosupressio niiden tukiostoilla (QE), on ajanut sijoittajien ja rahastojen varoja treasureiden sijaan yritysvelkakirjoihin (“corporate bonds”).

Halvalla saamansa rahoituksen yritykset ovat sitten tärvänneet mm. omien osakkeiden takaisinostoihin (nostaen niiden hintoja) ja kyseenalaisiin yritysostoihin (“mergers”).

Ehkä kaiken tapahtuneen tärväyksen hyvin kuvaavana (loppu?)huipentumana, sähköautoyritys Tesla on (8.2.2021) ostanut “kuplavaluutta” Bitcoinia 1.5 mrd dollarin edestä!

Kuva 2: “30Y-Treasury” -korko vs. laaja “Wilshire 5000” -osakeindeksi.

Koska sijoittajat ja rahastot eivät ole enää saaneet riittäviä korkotuottoja treasureista, eivätkä myöskään yritysbondeista, niin ne ovat (globaalisti) sijoittaneet varansa erityisesti USA:n osakemarkkinoille, mikä näkyy hyvin kuvan 2 punaisesta Wilshire5000 -osakeindeksikäppyrästä.

Nouseva osakkeiden kurssitaso tuo sitten puolestaan yhä uusia sijoittajia osakemarkkinoille. Osakeostoksia tietysti sitten ryyditetty myös reippaalla velanotolla (“margin debt”) (Kuva 3).

Kaiken em. lopputuloksena USA:n osakeindeksit ovat nyt eksponentiaalisessa nousussa (Kuvat 2,3).

Kuva 3: “Margin debt” vs. S&P500 -osakeindeksi

Coming soon..

Kuten kuvan 2 sinisestä käppyrästä näkyy, on “30Y-treasury” -korko noussut voimakkaasti viime heinäkuusta (2020) lähtien.

Tämä kehitys ei voi jatkua, sillä se vaarantaisi muodostuneen asset/velka-kuplan. Siksipä Fed aloittaakin lähipäivinä/viikkoina pitkien valtionvelkakirjojen (10Y, 30Y) korkojen QE-supression, joka voi vielä hitusen nostaa osakkeita. Supressiota markkinoidaan mahdollisesti nimellä Yield Curve Control (YCC). Suomeksi sanottuna voi puhua pitkien treasury-valtionvelkakirjojen korkokatosta.

“Keskuspankkihuumeiden” teho alkaa kuitenkin jo hiipua, eivätkä ne enää supressoi riittävästi yritysbondien korkoja, joiden pitää myös diskontata jo nousuun lähtenyt inflaatio.

Tälläkertaa globaalit velkabileet päättyvätkin todnäk. juuri USA:n yritysbondien rommaukseen. Kun bondit rommaa, niin niiden jälkimarkkinakorko vastaavasti pomppaa ja yritysten rahoitus halvaantuu.

by Jari Rutanen (2021)


(*) Treasury = USA:n valtionvelkakirja = eräänlainen “globaali dollarisäästöpossu”, kuten asia mainiosti esitetään MMT-animaatiossa: “The Basics of Modern Money” (6 mins):

“Dollarisäästöpossuteoria” lyhyesti:

Dollari on globaali reservivaluutta. USA:n vaihtotase (palvelu- ja tavaravaihto) on jatkuvasti alijäämäinen. Vaihtotaseen alijäämät se rahoittaa luomalla uusia dollareita julkisten alijäämien kautta. USA:n kauppakumppanit sitten puolestaan tallettavat saamansa dollarit pitkiin (10Y, 30Y) Treasury-valtionvelkakirjoihin.

Sensijaan valtavirtaisen, uusklassisen “hyödykerahateorian” mukaan “sijoittajat” rahoittavat USA:n alijäämät/valtionvelan.


Aihekuva: Fedin päämaja, “Eccles building” (v1937), Washington D.C. (Lähde: federalreserve.gov)

Published by

Jari Rutanen

DI/ohjelmoija, raha-aktivisti, MMT-hörhö