Alkaen ke 20.1.2027, klo 17.00, 6 luentoa, Helsingin työväenopisto, Kallion Opistotalo
Miten uusi raha luodaan ja miten sen määrä kasvaa? Miten raha, velka ja talouskasvu liittyvät toisiinsa? Mikä on rahan tulevaisuus?
Rahan historia -luentosarjan toinen osa käy läpi läntisen rahajärjestelmän historiaa vuodesta 1971 eteenpäin. Miten kultakannasta luopuminen ja täyden fiat-järjestelmän rakentaminen muutti rahajärjestelmää? Ja miten uuden rahan luomiseen liittyvät säännöt, keskuspankkien rooli, pääomien vapauttaminen ja finanssisektorin vallan kasvaminen siihen liittyvät?
Kurssi keskittyy rahan rooliin yhteiskunnallisena muutostekijänä, miten siihen liittyvät uskomukset mahdollistavat tai estävät materiaalisten resurssien käytön ja miten ymmärrys rahasta vaikuttaa kaikkeen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.
- 20.1. Bretton Woods-järjestelmän hajoamisen vaikutukset Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan, kiinteät ja kelluvat valuutat politiikan ja maailmankaupan pelinappuloina
- 27.1. Fiat-järjestelmä, keskuspankin ja liikepankkien rahanluonti, valtion velkakirjojen merkitys ja rooli
- 3.2. Uusklassinen talousteoria vs. moderni rahateoria (MMT) rahajärjestelmän selittäjänä.
- 10.2. Uusliberaali talousideologia, pääomien vapauttaminen, asuntokuplat ja pankkikriisit
- 17.2. Euron haasteet, dollarihegemonia ja BRICS
- 3.3. Rahan tulevaisuus: digitaalinen keskuspankkiraha, kryptot, maailmankaupan reservivaluutta
Rahan historia -luentosarja on kaksiosainen. Ensimmäinen osa pidettiin syksyllä 2026. Luentosarjalle voi kuitenkin tulla mukaan missä vain vaiheessa.
Kurssitunnus: H270987 (linkki kurssi-ilmoitukseen)
Hinta: Kevät 0,00 €
Opettaja: Markkula Minna FM, BBA
Max. opiskelijamäärä: 100
Min. opiskelijamäärä: 10
Opetuskieli: suomi
Lisätiedot: Vapaa pääsy.
Palautetta syksyn 2025 kurssilaisilta:
”Silmiä avaava historiakatsaus rahajärjestelmiin. Myös siihen kuinka nykyiseen järjestelmään on päädytty. Aihe on valtava, joten koko tiedon mahduttaminen kuuteen 90 minuutin luentoon on opettajalta mahtisuoritus. Toisaalta seurauksena tietoryöppy, jota ei hetkessä pysty sulattelemaan. Parasta oli ehdottomasti opettajan intohimoinen ote. Se tarttui.”
—
”Kurssi auttoi minua ymmärtämään aiempaa paljon paremmin rahajärjestelmän suurta merkitystä yhteiskuntien yleiselle kehitykselle. Ja koska kurssi lähestyi rahaa historian kautta, on minun nyt paljon helpompaa ymmärtää myös nykymaailmaa tämän jälkeen. Opettaja oli koonnut suuren tietomäärän opetusta jäsentäneisiin dioihin saaden kurssin kuitenkin etenemään mielenkiintoisella tavalla, takertumatta liikaa tähän informaatioon. Hän myös reflektoi aktiivisesti diojen sisällön suhteen tekemiään valintoja ja kävi samalla dialogia opiskelijoiden kanssa vastaten heidän lukuisiin kysymyksiinsä.
Kurssin tärkein anti mielestäni oli rahajärjestelmän historiaa koskeva yleiskuva suhteessa siihen keskeiseen oivallukseen, että raha on velkasuhde, jonka ehdoista päättää viime kädessä aina valtio. Kurssin sisältö epäilemättä kehittyy opettajan toimesta kunhan hän saa ensin rauhassa sulatella palautteet ja omat havaintonsa. Näinhän opetuksen sisällöillä on tapana kypsyä, jos niitä toistetaan. Kuitenkin, ajatellen kurssilla opetettavien asioiden yleistä relevanssia, voisi sitä ehkä markkinoida tavallisten aikuisopiskelijoiden lisäksi myös vaikkapa kunnan virka- ja luottamushenkilöille. Heille tällaisesta kurssista varmasti olisi hyötyä. Opiston kannattaa pitää kiinni aiheelleen omistautuneista opettajista!”
—
”Kurssilla käytiin läpi 5 000 vuotta rahan historiaa. Mielenkiintoista, sisäistettävää asiaa oli valtavasti kuudelle luentokerralle. Luennoitsijan asiantuntemus ja innostus edistivät oppimista. Luennoitsija vastasi esitettyihin kysymyksiin asiantuntevasti ja mielenkiintoisesti. Luennoitsija oli asiantunteva ja innostunut. Kurssilla asiaa oli niin paljon, että voisi olla hyödyllistä jakaa asia useammalle luentokerralle, esim. 10-15.”